Kuvaus

Kovakantinen

Osta muitakin - säästät postikuluisssa

Kaikki myymäni uudet kirjat löydät täältä http://www.huuto.net/hakutulos/sellernro/448909

Ainutlaatuisen kulttuuri- ja vaikuttajasuvun tarina. Millaista on elämä kustannusmaailman keskiössä?

Renqvist-Reenpään suku on julkaissut kirjoja jo 200 vuotta. Matka ilomantsilaisesta maatalosta nykyaikaisen mediakonsernin johtoon on ollut vaiheikas ja dramaattinen; murroksissa on tarvittu henkilökohtaista näkemystä ja kykyä toteuttaa sitä. Tärkeitä ovat olleet niin kansainväliset suhteet kuin pitkäaikainen ystävyys ja yhteistyö kirjailijoiden ja yhteiskunnan vaikuttajien kanssa. Johtotähtenä kautta sukupolvien on säilynyt rakkaus suomen kieleen ja lukemiseen.

 

Juhani Salokannel

Juhani Salokannel (s. 28.6.1946 Mikkelissä) on valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1973. Salokannel on toiminut Nuoren Voiman Liiton toiminnanjohtajana, kustannustoimittajana ja osastopäällikkönä Gummeruksen kustantamossa sekä Weilin+Göösin kirjallisen osaston osastopäällikkönä.

Kirjallisuuslehti Parnasson päätoimittajana hän toimi vuosina 1980 – 86 ja Suomen Viron-instituutin johtajana hän oli 1997 - 2000. Salokannel on ollut Eino Leinon Seuran ja Otto Mannisen seuran puheenjohtaja, toiminut Lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen järjestelyelimissä ja Suomen Viron-instituutin säätiön hallituksessa.

Salokannel on julkaissut proosaa, kirjoittanut sarjan suomalaisia kirjailijakuvia sekä toimittanut kirjallisuusantologioita.

Salokannel on Viron kirjallisuuden tuntija, ja hän on kirjoittanut runsaasti artikkeleita virolaisesta kirjallisuudesta sekä julkaissut tutkimuksen Suomen ja Viron kirjallisista suhteista sodanjälkeisenä aikana. Hän on suomentanut virosta mm. Jaan Krossia ja Jaan Kaplinskia ja saanut Viron kirjallisuuden käännöksistään valtionpalkinnon sekä Suomessa että Virossa.

Koko tuotanto

  • Vieraalla maalla, novelleja, 1983, WSOY
  • Pitkä nuoruus, romaani, 1985, WSOY
  • Leikkiä kaikki, romaani, 1987, W+G
  • Pelastaja, romaani, 1990, Otava
  • Neljä päivää Virossa, 1989, (yhdessä Eva Lillen kanssa), matkaraportti, WSOY
  • Avarakatseinen mies, novelleja, 1991, Otava
  • Linnasta Saarikoskeen, kirjailijakuvia, 1993, WSOY
  • Sielunsilta – Suomen ja Viron kirjallisia suhteita 1944-1988, 1998, SKS
  • Samaa sukua, romaani, 2003, Otava

  • Tuusulanjärven taiteilijaelämää, yhdessä valokuvaaja Juhani Seppovaaran kanssa, 2005, Otava

Käännökset

  • Pelastaja on ilmestynyt viroksi nimellä Päästjä vuonna 1994

Palkinnot

  • Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinto 1987
  • Valtion kirjallisuuspalkinto 1987 Jaan Krossin romaanin Pietarin tiellä suomennoksesta.
  • E.W. Ponkalan säätiön palkinto Jaan Kaplinskin esseitten suomentamisesta
  • WSOY:n kääntäjäpalkinto 1992
  • Viron valtion kirjallisuuden vuosipalkinto Jaan Krossin ja Tõnu Õnnepalun teosten suomentamisesta 1995

 

Otavan paikoitellen avoin saaga

KULTTUURI 20.3.2015 9:41

HS

Hannu Marttila

 

MIKKO STIG / STR

Otavan hallituksen puheenjohtaja Henrik Ehrnrooth (vas.), professori Heikki A. Reenpää ja vuorineuvos Olli Reenpää kirjailija Juhani Salokanteleen teoksen Hengen paloa ja painettua sanaa. Renqvist-Reenpäät kustantajina 1815-2015 julkistustilaisuudessa Helsingissä 19. maaliskuuta 2015.

Otavan hallituksen puheenjohtaja Henrik Ehrnrooth (vas.), professori Heikki A. Reenpää ja vuorineuvos Olli Reenpää kirjailija Juhani Salokanteleen teoksen Hengen paloa ja painettua sanaa. Renqvist-Reenpäät kustantajina 1815-2015 julkistustilaisuudessa Helsingissä 19. maaliskuuta 2015.

Otava viettää suurten lukujen juhlaa.

Kustantamo täyttää 125 vuotta ja perheyritys julkaisee Juhani Salokanteleenkirjan yhtiön ja sen kustantajasuvun vaiheista. Kirjoittaja, tunnettu kirjallisuusmies ja suomentaja, kutsuu sitä syystäkin sukusaagaksi.

Saaga ei ala Otavan perustamisvuodesta, vaan kahdensadan vuoden takaa, jolloin 26-vuotias Henrik Renqvist – alkujaan maalaispoika Heikki KukkonenIlomantsista – kustansi ensimmäisen kirjansa.

Ylioppilasmatrikkelin mukaan Renqvist suoritti ylioppilastutkintonsa samana vuonna, 19. kesäkuuta 1815. Turussa kukaan tuskin vielä tiesi, että edellisenä päivänä Napoleon, monien aikalaisten Antikristukseksi kutsuma, oli käynyt viimeisen taistelunsa Waterloossa.

Renqvist tuli pian tunnetuksi hengellisenä kirjoittajana, kirjakauppiaana, pappina, raittiusmiehenä ja herättäjänä, jonka toiminta vihastutti kirkon auktoriteetteja.

Henrik Renqvististä Otavaan on kaksi sukupolvea. Herättäjäpappi ei kustantamoa perustanut, eikä hänen pojanpoikansa Alvar Renqvistkään, johon Otavan nousu suurkustantajaksi henkilöityy.

24-vuotias maisteri kutsuttiin johtamaan kaksi vuotta toiminutta kustantamoa. Asialla olivat samat nuorsuomalaiset piirit – nuoret itsekin – jotka vuotta aikaisemmin perustivat Päivälehden.

Otavan kirjailijoiden pikkujoulu 1963. Edessä vasemmalta Martta Eskelinen, Lassi Nummi (selin), Heikki A. Reenpää. Pekka Tarkka ja Veijo Meri. Takana vasemmalta muiden muassa Arvo Salo, Erkki Reenpää, Matti Suurpää ja Erkki Tanttu. – Kirjan kuvitusta.

Otavan kirjailijoiden pikkujoulu 1963. Edessä vasemmalta Martta Eskelinen, Lassi Nummi (selin), Heikki A. Reenpää. Pekka Tarkka ja Veijo Meri. Takana vasemmalta muiden muassa Arvo Salo, Erkki Reenpää, Matti Suurpää ja Erkki Tanttu. – Kirjan kuvitusta.

 

Alvar Renqvist hallitsi Otavaa kuolemaansa saakka, vuoteen 1947. Hän julkaisi ensimmäisen laajan suomalaisen tietosanakirjan, rakennutti yhtiön kivilinnan Helsingin Uudenmaankadulle, perusti Suomen Kuvalehden – ja hankki perheelleen määräysvallan. Hänen viisi poikaansa vaikuttivat kukin kustantamon johtotehtävissä. Salokannel tuo hienovaraisesti esiin, että joillakin heistä oli omiakin urahaaveita.

Kalevalan juhlavuonna 1935 pojat suomensivat sukunimensä Reenpääksi. Heidän aikansa Otavan johdossa oli menestyksekäs, myrskyinen, traaginenkin.

Otava otti suojiinsa sodanjälkeisten modernistien sukupolvet. Voittokulku näytti uhatulta, kun 40 evp-kenraalia marssi Uudenmaankadulle tuomaan julkilausumaansa Paavo Rintalan Sissiluutnanttiavastaan. Sodan käyneet Reenpään veljekset rauhoittivat tilanteen, joka uhkasi tulehtua Otava-boikotiksi.

Jo seuraavana vuonna 1964 syntyi kirjasodista kiihkein. Se toi Juhannustanssienkirjoittajalle Hannu Salamalle ja kustantaja Kari Reenpäällejumalanpilkkasyytteen. Tuomio ja sitä seurannut presidentin armahdus kääntyi ennen pitkää sananvapauden voitoksi.

Sukusiteet kävivät välillä yhtiön taloudelle rasitteeksi. Vuonna 1968 Otava ajautui vakaviin vaikeuksiin ja toimitusjohtaja Kari Reenpää ampui itsensä.

Kriisin jälkitilanteessa paljastui, että suvun ulkopuolinen hallituksen jäsen juonitteli Otavaa Koneen Pekka Herlinille.

Pari vuosikymmentä myöhemmin vihannestukkurin yrittäessä Otavan nurkanvaltausta Yhdyspankki tuli taas apuun. Nuori varatoimitusjohtaja Björn Wahlroos ehdotti, että yhtiö – ja suku – lunastaa osakkeet pörssistä.

Operaatio onnistui, ilmeisesti myös sammuttamaan ruotsalaisen mediajätti Bonnierin kiinnostuksen.

Nythän Bonnier omistaa Suomen kolmesta perinteisestä suurkustantamosta ne kaksi muuta.

Reenpäiden saagaan jää joitakin aukkoja ja arvoituksia. Kirjallinen johtaja ja linjanvetäjä Paavo Haavikko lähti 1983 ovet paukkuen. Vuonna 2010 Otavan kirjaryhmän johtaja Antti Reenpää ja yleisen kirjallisuuden kustantaja Leena Majander-Reenpää jättivät tehtävänsä. Konflikti sivuutetaan kirjassa viiden rivin maininnalla.

Entinen pääkirjoitustoimittaja Antti Blåfield julkaisi viime syksynä Helsingin Sanomien omistajasuvun saagan. Loistavat Erkot oli Sanomia lähellä olevien säätiöiden rahoittama, mutta kirjoittajalla oli vapaat kädet. Ristiriidat, tuoreetkin, käsiteltiin hämmästyttävän avoimesti.

Hengen paloa ja painettua sanaa on maukkaimmillaan, kun lähteenä on 92-vuotias Heikki A. Reenpää (Alvar Renqvistin pojanpoika) ja hänen sisarensaEva. Katse kohdistuu kasvoihin ja lukijalle välittyy miltä tuntui olla kustantajasuvun jäsen. Viime vuosiin tultaessa saaga alkaa muistuttaa juhlakirjaa, tyyliin "tavoitteenamme on olla vahva toimija tässä kehityksessä".

Varsinaista Otavan historiaa on tähän mennessä julkaistu kolme osaa. Viimeisin ilmestyi kustannustalon täyttäessä sata vuotta 1990. Se kattaa ajanjakson jatkosodasta vuoteen 1975.

Olkoon Salokanteleen teos siis myös silta yli näiden neljän vuosikymmenen, kunnes loputkin arkistot aukenevat.

Hengen paloa & painettua sanaa. Ren

Näytä lisää Näytä vähemmän

Korko 0 %, kulut 0 €
Kuukauden kuluton maksuaika ostoksille.

Huutoluoton myöntää
IPF Digital Finlandin omistama Credit24.

Osta heti

9,95 €
tai
Sulkeutuu 93 vrk 4 h 53 min

Osta heti

Lisätiedot

Maksaminen ja toimitus

Hintaehdotukset

9,95 € Sulkeutuu 93 vrk 4 h 53 min

Kysymykset

Kysy myyjältä, viestit ovat julkisia.
Kirjaudu sisään tai luo uusi tunnus.