Juhani Syrjä: PORTTI tai NEITSYTPOIKA tai MINOTAURUS

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Juhani Syrjä: NEITSYTPOIKA. Päällys: Seppo Syrjä. 1970 Gummerus (2. painos). 186-sivuinen sidottu kirja, kansipaperissa joku pieni repeämä, itse kirja täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Neitsytpoika (1970) on Juhani Syrjän esikoisromaani. Sen päähenkilö Pena on TVH:n kovassa porukassa hankkinut itselleen karkean ja miehevän jätkänmaineen, roolihahmon joka vaatii tunnustekoja. Penan tempaukset sakissa ovat sitä luokkaa, että häntä aletaan pitää jo kovimpana kaikista. Hänellä on myös naissankarin maine, mutta itse hän tietää naiskokemustensa todellisen määrän ja ehdot jotka hän asettaa – itselleen ja naiselle. Talven ja kevään kuluessa nuorukainen käy läpi kehitysvaiheen, joka johtaa persoonallisuuden kriisiin: sisäiset ehdot alkavat hahmottaa toista minuutta, joka ei voi saada tyydytystä tässä porukassa. Työtoverin sotaväkeenlähtö on tapahtumasarjan huipennus. Sen juhlinnassa Penan jätkähahmo voittaa tosimmat laakerinsa, mutta on samalla omissa hautajaisissaan. Muodonmuutos on edessä.

"... kirja jopa ylittää isotkin odotukset – minä en ainakaan pysty kaivamaan muististani näin valiomuotoista ja tärkeäntuntuista esikoista sitten Marko Tapion ja Martti Joenpolven depyyttien. Syrjä kirjoittaa jäsenneltyä, kirkasta, havaitsevaa proosaan, jossa on tarmoa, muotoa ja makua ja ehdottomasti myös asiaa; TVH:n porukan kieltä käyttääkseni teos on 'asiallinen kymppi'. " – Eeva-Liisa Manner, Aamulehti
 

2. Juhani Syrjä: PORTTI. Päällys: Kari Jalonen. 1981 Gummerus. 160-sivuinen sidottu kirja, kansipaperissa kulumaa ja tarran jälkeä, itse kirja täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Portti (1981) sisältää Alex Matsonin palkinnon saaneen kirjailijan viisi omaperäisesti oivaltavaa novellia: Ikävä, Kaksi lihavaa miestä, Portti, Lumilintu ja Ihmisen nälkä. Juhani Syrjän kokoelma jatkaa vankkaa suomalaista novelli-perinnettä. Hänen kertomuksissaan matkaa yksinäinen mies läpi elämän, niissä ihminen ikävöi toista ihmistä, niistä henkii menneisyyden ja turvallisuuden kaipuu, ja niiden henkilöihin voi lukija herkästi, omaa minäkuvaansa avartaen samastua.

3. Juhani Syrjä: MINOTAURUS: EPÄTIETEELLINEN KIRJOITUS. 1996 Gummerus. 255-sivuinen sidottu kirja, ehjä kansipaperi, itse kirja täysin ehjä ja siisti, kannen ja esilehden välisen tyhjän lehden yläreunaan kirjoitettu 'EKI 2003', ei muita merkintöjä.

Minotaurus: Epätieteellinen kirjoitus (1996) -teoksessaan Juhani Syrjä pohtii ihmisen haavetta paluusta omaan ytimeen säälimättömässä itsetilityksessään, joka on yhtä aikaa eräänlainen sairaskertomus ja maailmanselitys. Lähtökohta, yksityinen kokemus, laajenee pitkäksi esseemuotoiseksi pohdinnaksi muun muassa evoluutiosta ja siitä, miten on mahdollista löytää ihmisten välinen ajaton yhteys. Myyttien ja tabujen viidakossa risteillessään Syrjä käy ankaraan sylipainiin myös Freudin kanssa.
  
Juhani Syrjä (s. 1943 Juupajoki) on kirjallisuuden moniottelija: hän on julkaissut romaaneja, novelleja, aforismeja ja esseitä. Ennen kirjallista uraansa hän työskenteli mm. somistajana, tehdastyöläisenä, kartanpiirtäjänä ja mainostaiteilijana. Syrjän ominaislaatuna voidaan pitää sillanpääläistä luonnontunnetta, ajattomuutta ja viipyilevää pohdintaa. Hänen tuotannossaan esiintyy toistuvasti omaelämäkerrallisia aineksia. Hän kuvaa usein omaa elämänpolkuaan etsiviä miehiä, joille kaikkein ilmeisimmät ratkaisut eivät suo henkistä tyydytystä. Luonnon ja työn merkitys on keskeisellä sijalla. Esikoisteoksensa Neitsytpoika (1970) Syrjä kirjoitti ollessaan kustannusvirkailijana Gummeruksella. Sen päähenkilö on parikymppinen Pentti Saarinen, joka työskentelee TVH:n kovassa miesporukassa ja etsii samalla ominta miehuuttaan. Samantyyppisiä teemoja esiintyy Syrjän toisessa teoksessa Pakenijat (1972), jossa kaksi erilaista nuorta miestä pakenee poliisia ja tutkailee sisintään. Finlandia-palkintoehdokkaana olleessa teoksessa Omenatarha (1987) luonnon kuvaukseen kietoutuu vahva eroottinen motiivi. Romaani kuvaa kahta maalle lähes luontaistalouteen muuttavaa nuorta perhettä ja luonnonläheisen idyllin vähittäistä särkymistä. Romaanissa Kuikanpesä (1992) esiintyy keski-ikäisen biologianopettajan näkökulmasta samantyyppisiä motiiveja kuin Omenatarhassa. Syrjän tuotantoon kuuluu myös esseitä ja aforistisia kirjoituksia, joissa hän käsittelee suoremmassa muodossa samanlaisia teemoja kuin romaaneissaan: luonnon ja ihmisen suhdetta, miehen tehtävää, ihmisen luoman kulttuurin tilaa. Minotauros: Epätieteellinen kirjoitus (1996) -teoksessa hän käsittelee muun muassa psykoanalyyttisia näkemyksiä ja sadomasokistista viettiä oman elämänhistoriansa valossa, samoja teemoja, joita hän on pohtinut myös fiktiivisessä tuotannossaan, erityisesti Omenatarha-psykodraamassa.