Jukka Komppa: MINÄ OLEN. Sidottu kirja 2001 Atena

Jukka Komppa: MINÄ OLEN. 2001 Atena. 163-sivuinen sidottu kirja, lukematon, ehjä kansipaperi, itse kirja täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Minä olen (2001) on hätkähdyttävä romaani lahjakkaan ihmisen sairastumisesta, suorapuheinen teos miehestä, joka koluaa niin mielisairaalan käytävät kuin yliopiston juhlasalitkin. Omaelämäkerrallinen fiktio kuvaa lahjakkaan ihmisen kiihkeää nousua uralla sekä elämässä, romahdusta ja lopulta uuden alun lupausta. Jukka Komppa kirjoittaa mukaansatempaavasti ja rehellisesti toimittajasta, jonka elämä muuttuu kertaheitolla, kun ”Jumala” alkaa puhua hänelle. Uskonnolliset harhat täyttävät nuoren miehen mielen, pään sisällä ovat äänessä niin enkelit kuin pirtukin, ja hän putoaa ammatillisen uransa huipulta sairaalan vuoteeseen. Unelmat romuttuvat, kamppailu ihmisarvoisesta elämästä alkaa. Se vaatii sitkeyttä, Opamoxia, Tirptyliä, Zoloftia – ja ystävien tukea. Minä olen on herkullinen kuvaus kaupungin ihmisistä, kaduista ja kapakoista, sanomalehden hektisestä toimituksesta ja sairaalan arjesta. Mutta ennen kaikkea teos on ajatuksia herättävä ja myönteisessä mielessä järkyttävä kokemus.

”Minä olen (2001) on tunnustusromaani suomalaisesta tabusta, mielen sairaudesta. Päähenkilön alemmuuskompleksit juontuvat lapsuudesta, ja aikuisena hän etsii hyväksyntää pyrkimällä täydellisyyteen. Työpaineet kasaantuvat, ja isän kuolema laukaisee romahduksen. Kirja esittää mielen häiriöt asiana, jonka kanssa tulee toimeen, ja se oikoo käsitystä mielen häiriöistä parantumattomina. Teoksessa kuvataan pelkoja, harhoja ja mielisairaalan arkea, mutta etualalla on vähittäinen eheytyminen ja paluu perheen ja työn pariin.” (Jyväskylän kaupunginkirjasto)

Jukka Komppa (s. 1958 Vaala) on jyväskyläläinen filosofian tohtori; hänen historian väitöskirjansa on Walter Frank ja taisteleva tiede: aseena Ranskan historia (1995). Komppa on toiminut kulttuuri-toimittajana sanomalehti Keskisuomalaisessa 1983-96. Paitsi kirjailija Komppa on (vakavalta harrastukseltaan) lauluntekijä. Hän on julkaissut teokset Vihan pidot (1997), Keijo Pollelan toinen tuleminen (1998), Ukri ja Leinikki (1999), Hitlereitä: Marmorikirjat: lyhyttä proosaa (2000), Minä olen (2001), Toimittajat (2003), Aukeilla hillasoilla (2005) ja Leningradin valloitus (2010) sekä on yhtenä kirjoittajana antologiassa Murha Paviljongissa ja muita juttuja kaupungin elämästä (2007).