Jukka Relas: Valta, tyyli ja tila

Jukka Relas: Valta, tyyli ja tila - Keisarien ja presidenttien residenssi Helsingissä 1837-1940

Suomen Muinaismuistoyhdistys 2013, pehmeäkantinen, 283 sivua, etulehdellä tekijän toivotukset

Kansatieteen alaan kuuluvan tutkimuksen kohteena on Venäjän valtakuntaan kuuluneen Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungin Helsingin keisarillisen palatsi, myöhempi itsenäisen Suomen Presidentinlinna erityisesti sisustuksen näkökulmasta. Aikarajauksena ovat vuodet 1837 1940. Tutkimus perustuu rakennuksen, säilyneiden esineiden ja dokumenttien yhdistämiselle sekä kohteen sijoittamiseen eri konteksteihin. Tutkimuksen kannalta tärkeät käsitteet ovat valta, tyyli ja tila. Keisari Nikolai I määräsi 1837, että Helsingin keisarilliseksi palatsiksi ostetaan vanha porvaristalo. Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelemat muutostyöt valmistuivat 1843. Palatsi sisutettiin osin vanhaan kenraalikuvernöörin taloon 1819 hankituilla Pietarilaisilla kalusteilla sekä Pietarista ja Helsingistä hankituilla uusilla kalusteilla. Palatsin sisustus tuli olemaan varsin samankaltainen kuin samaan aikaan uudelleen sisustetussa, sitä huomattavasti suuremmassa Pietarin Talvipalatsissa. Juuri sisustus linkitti nämä palatsit toisiinsa. 1800-luvun toisella puoliskolla palatsiin kerättiin 28:n teoksen kokoelma pääosin suomalaista taidetta. Palatsiin hankittiin 1860-luvulla kalusteita Berliinistä. Palatsin sisutusta uudistettiin 1890-luvun lopulla ja siihen valmistui laajennusosa 1907. Molemmat hankkeet suunnitteli arkkitehti Jac. Ahrenberg. Keisari kävi palatsissa hyvin harvoin ja muutenkin se oli vain vähäisessä edustuskäytössä. Palatsi oli kuitenkin muistutus helsinkiläisille keisarin olemassaolosta. Ensimmäisen maailmansodan aikana palatsi toimi sotasairaalana ja vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen aikana sen otti haltuunsa sotilaskomitea. Suomi itsenäistyi vielä samana vuonna, mutta rakennuksesta tuli monien vaiheiden jälkeen Presidentinlinna vasta 1919, jolloin se muuttui päivittäisessä käytössä olevaksi maan keskeiseksi rakennukseksi. Itsenäisen Suomen uudet traditiot rakentuivat siellä pitkälti Venäjän vallan ajan perinnön päälle. Rakennusta modernisoitiin vuoden 1938 suuressa korjauksessa. Presidentinlinnassa yhdistyy mielenkiintoisella tavalla Suomen autonomian ja itsenäisyyden ajan historia.