Kansakuntien vaiheet: 5 hyväkuntoista kirjaa v.1953 n.2200 s

Kansakuntien vaiheet: 5 hyväkuntoista kirjaa v.1953 n.2200 sivua. WSOY:n kustantama, yleistä historiaa käsittelevä kirjasarja. Sisäkannessa koulun leimat. Nyt alle kahdella kympillä!

MINÄHÄN "NÄKÖJÄÄN" KAUPPAAN TÄTÄ "HUOKEALLA"  KOSKA DIVAREISSA HINNAT OVAT 25,00-80,00 euroa!!!

Kansakuntien vaiheet: maailmanhistoria vanhasta ajasta nykypäiviin: osat 1–5, englannin- ja tanskankielisistä laitoksista suomeksi toimittaneet Eino E. Suolahti, Antero Manninen ja Kalle Salo. WSOY 1952–1953

Käväise katsomassa muitakin kohteitani sillä yhdistämällä kohteita säästät postikuluissa. Esimerkiksi huutaessasi tämän kohteen kanssa jotakin muuta toimituskulut pysyvät 9,00 eurossa.

Eino E. Suolahti


Eino Edvard "Nenno" Suolahti (28. marraskuuta 1914 Helsinki – 21. marraskuuta 1977 Helsinki) oli historioitsija, professori ja kulttuuripersoonallisuus joka toimi pitkään WSOY:n kirjallisena johtajana ja sen jälkeen Akateemisen kirjakaupan johtajana.

Suolahden vanhemmat olivat lääkintäkenraalimajuri Eino Suolahti ja Anna Suolahti. Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta ja opiskeli historiaa Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian maisteriksi 1936. Suolahti väitteli tohtoriksi sodan jälkeen 1946; väitöskirjan aiheena oli porvarispoikien opinkäynti ja sen aiheuttama säätykierto Turun Akatemiassa 1600-luvulla.

Suolahti kirjoitti merkittävimmät teoksensa 1940-luvun lopulla. Vuonna 1947 hän julkaisi setänsä Gunnar Suolahden elämäkerran ja vuonna 1950 ilmestyneeseen Helsingin kaupungin historian ensimmäiseen osaan Suolahti kirjoitti luvut Vantaan Helsinki ja Ensimmäinen Vironniemen Helsinki. Vuonna 1949 Suolahti oli jo julkaissut Helsingin neljä vuosisataa-nimisen teoksen ja häntä alettiinkin pitää Helsingin historian asiantuntijana. Suolahti toimi 25 vuoden ajan Helsingin yliopiston kulttuurihistorian dosenttina. Hän sai professorin arvonimen toimiessaan Akateemisen Kirjakaupan johtajana.

Suolahti opetti 1930-luvulta vuoteen 1948 historiaa ja latinaa Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa. Tämän jälkeen hän oli Tukholmassa dosenttistipendiaattina vuoden verran 1948–1949 ja toimi sitten Suomen Akatemian sihteerinä 1949–1951. Vuonna 1951 hänet valittiin WSOY:n kirjalliseksi johtajaksi Martti Haavion jälkeen ja tätä tointa Suolahti hoiti vuoteen 1966 saakka. Suolahti keskittyi työssään WSOY:lla ennen kaikkea käännöskirjallisuuteen jättäen kaunokirjallisuuden pääjohtaja Yrjö A. Jäntin vastuulle. Suolahden oma kirjallinen tuotanto väheni niin että hän julkaisi lähinnä vain esseitä.

Viimeiset yksitoista vuotta elämästään Suolahti toimi Akateemisen kirjakaupan johtajana vuodesta 1966 alkaen. Suolahti keskittyi tässä tehtävässä lähinnä asiakassuhteiden hoitoon, edustamiseen ja henkilökunnan ohjaamiseen ja jätti talousasiat alaistensa vastuulle. Alkoholi alkoi kuitenkin 1970-luvulla hallita Suolahden elämää ja hän kuoli 62-vuotiaana vuonna 1977 harvinaiseen lisämunuaissyöpään.

Suolahti oli kulttuuripersoonallisuus joka hallitsi monia kieliä – hän puhui sujuvasti ruotsia, saksaa ja ranskaa sekä melko hyvin myös englantia. Hänet tunnettiin erityisesti ranskalaisen kulttuurin ja akateemisten tapojen tuntijana. Suolahden Ranskan kulttuurin harrastus alkoi jo kouluvuosina kun hänen luokkatoverinaan oli Suomen Pariisin-suurlähettilään Harri Holman poika Klaus Holma ja hän pääsi 1929 joululomallaan Holman perheen vieraaksi tutustumaan Pariisiin. Suolahti kuului jäsenenä moniin seuroihin ja yhdistyksiin kuten Helsinki-Seuraan ja Suomi-Ranska-yhdistykseen ja hän oli myös Suomen Kansallisteatterin johtokunnan jäsenenä. (Lähde: Wikipedia)