Kuvaus

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

 

1. Kyllikki Mäntylä: TUULISÄNKY: KAHDEKSAN NOVELLIA JA PIENOISNÄYTELMÄ. Päällys: Ulla-Maija Jokinen. 1957 WSOY Otava. 157-sivuinen sidottu kirja, kansipaperin reunoissa kulumaa ja joku pienehkö repeämä, itse kirja ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Tuulisänky: Kahdeksan novellia ja pienoisnäytelmä (1957) -kokoelma sisältää kymmenen novellia. Ne ovat karjalaisaiheisia ja niiden koskushenkilönä on milloin vanha mummo tai ukko, milloin nainen tai lapsi. Lisäksi teokseen sisältyy kaksinäytöksinen (karjalankielinen) huvinäytelmä "Raplaaja" [, joka tulee Kansallisteatterin ohjelmistoon]. Sekä näissä uusissa novelleissa että näytelmässä ilmenevät jälleen Kyllikki Mäntylän parhaat avut: hänen hersyvä kerrontansa ja sattuva ihmiskuvauksensa, hänen liikkuva mielikuvituksensa ja tarkka psykologinen silmänsä. Teoksen lukuisat tarinat ja niiden ihmiskuvat ovat milloin hilpeän leikillisiä, milloin surumielisen huumorin sävyttämiä, joskus myös herkän liikuttavia. Kyllikki Mäntylä – joka viime vuosina on saavuttanut teatteriyleisömme erityisen suosion karjalaisaiheisilla näytelmillään – on tähänastisen tuotantonsa perusteella todettu myös yhdeksi etevimmistä novellisteistamme; romaanikirjailijana ja novellistinahan hän varsinaisen läpimurtonsakin suoritti.

Kyllikki Mäntylä (o.s. Wanninen, 1907 Sortavala – 1979 Kuopio) pääsi ylioppilaaksi Sortavalan tyttökoulusta 1926 ja valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1930. Hän toimi Yleisradion maaseutuohjelmapäällikkönä Kuopiossa 1941–1952, joskin 1942–1944 hän oli myös englannin kielen opettaja Kuopion kauppaoppilaitoksessa. Mäntylä aloitti kirjallisen uransa pakinoitsijana ja kirjoitti lastenkamaripakinoita. Hänen tuotantoonsa kuuluu myös novelleja, näytelmiä ja kuunnelmia. Tunnetuimmat Mäntylän teoksista ovat karjalaisesta evakkonaisesta Oprista kertovat näytelmät Opri (1953) sekä Opri ja Oleksi (1955). Mäntylä suomensi ruotsin-, englannin- ja saksankielistä kaunokirjallisuutta.

 

2. Iris Kähäri: VIIPURILAISEN ILTAPÄIVÄ. 1964 Otava (kolmas painos). 152-sivuinen sidottu kirja, kansipaperin reunoissa kulumaa ja joku pieni repeämä, itse kirja ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Viipurilaisen iltapäivä (1964) -romaanin päähenkilö Kaisu on entisiä viipurilaisia, sotaleski, jo yli seitsemänkymmenen vuoden ikään ehtinyt, ailahteleva, epävarma, hiukan hassahtanutkin. Viipurissaan hän elää yhä, kertaa menneitä ja etsii epätoivoisesti kuulijaa, toista viipurinmielistä, jolle saisi puhua kotikaupungista, purkautua. Ihmistä, joka ymmärtäisi häntä, hyväksyisi hänet ja vapauttaisi hänet eristyneisyydestä, mihin hän on vasten mieltään joutunut. Sillä ihmisten joukossa hän viihtyy, linja-autoasemalla, baareissa. – Mutta Kaisu kohtaa vain tylyjä, välinpitämättömiä ja ynseitä ihmisiä. Vai olisiko syy Kaisun? Onko hänen tarinansa liian tavallinen, jokaisen pakolaisen tarina, ja Viipuri liian etäinen? Ehkä hän on vastenmielisen tunkeileva yrittäessään lähestyä muita? Iris Kähärin romaani on huvittava omalla erikoisella tavallaan, mutta samalla järkyttävä. Se on kuvaus ihmisen orpoudesta ja hänen vaikeudestaan löytää tie toisen ihmisen luo. Viipurilaisen iltapäivä –romaanin pohjalta Rauni Mollberg ohjasi 1965 televisioelokuvan, jonka pääosassa Kaisuna on Siiri Angerkoski.

Sirkka Iris Kähäri (os. Ijäs, 1914 Viipuri – 1995 Helsinki) kirjoitti ylioppilaaksi Viipurin suomalaisesta tyttölyseosta 1934, valmistui kansakoulunopettajaksi 1936 ja toimittuaan opettajana Kurkijoella, Viipurin mlk:ssa, Räisälässä, Teuvalla ja Köyliössä sekä kirjallisuuden ja ilmaisutaidon opettajana Kanneljärven kansanopistossa 1953-75 asuen Lohjan mlk:ssa. Kähäri oli joutunut lähtemään evakkoon kahdesti; tämä leimasi koko hänen kirjailijanuraansa, jonka keskeisenä teemana oli kadotettu kotiseutu ja kotiseudultaan pois joutuneiden karjalaisten vaiheet. Kähärin kieli on karjalaismurteen tapaan eloisaa ja temperamentikasta. Hänen ensimmäiset teoksensa olivat näytelmä Syyt syvemmällä (1948), nuorisoromaani Tapahtui Firenzessä (1950) ja lastenkirja Titi-Lalli ja rukkanen (1952). Esikoisromaania Askel (1953) seurasi 11 romaania, joista viimeisin Seppele Viipurille (1988). Romaanien, satukirjojen ja nuortenkirjan lisäksi Kähäri julkaisi novellikokoelmia, kuunnelmia ja näytelmiä. Kähäri sai valtion kirjallisuuspalkinnon 1957, -65 ja –84 ja Pro Finlandia -mitalin 1970.

Näytä lisää Näytä vähemmän

Osta heti

Sulkeutuu 83 vrk 15 h 2 min
Lisää muistilistalle Poista muistilistalta

Osta heti

Lisätiedot

Maksaminen ja toimitus

Hintaehdotukset

5 € Sulkeutuu 83 vrk 15 h 2 min

Kysymykset

Kysy myyjältä, viestit ovat julkisia.
Kirjaudu sisään tai luo uusi tunnus.