Laila Hirvisaari Imatra-sarjan kirjat 5 kpl

Kovakantiset, paperipäälliset. Kirjat luettu läpi. Osta heti hinta koskee yhtä kirjaa. Meilaa minkä huusit.

Kruunupuisto 2005 Keuruu 1. painos s. 511.

1900-luvun alun kansainvälinen Imatra vilisee turisteja, venäläisiä ruhtinaita, englantilaisia lordeja. Vastavalmistuneen Valtionhotellin satumainen miljöö ja virran ihmeellinen voima tuovat yhteen keisarilliset hovipiirit ja suomalaiset isänmaanystävät, paikalliset lohiveneen soutajat ja Pietarissa koulitut tarjoilijat. Imatrankosken villiä voimaa on totuttu kunnioittamaan, mutta vuoden 1904 huhtikuisen kevätmyrskyn aikaan se yllättää.

Myrskyn edellä 2006 Keuruu 2. painos s.576.

Vuosi 1905 alkaa levottomissa tunnelmissa ympäri Venäjän keisarikuntaa. Pietarissa koetaan verisunnuntain kauhun hetket Palatsiaukiolla. Viron suunnalla aletaan nousta paitsi keisarivaltaa myös saksalaisia kartanonherroja vastaan. Suomen suuriruhtinaskunnassa työläiset heräävät vaatimaan oikeuksiaan ja sivistyneistö kamppailee venäläisen sortovallan puristuksessa. Lokakuussa suurlakko koettelee myös Suomea – ja Ritikanrannan asukkaita Vuoksen varrella.

Grand hotel 2007 Keuruu 1. painos s.557

Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden nostattama huuma Suomen suuriruhtinaanmaassa haihtuu, kun käy ilmi että Venäjän duuma kohtelee uuden eduskunnan päätöksiä hyvin mielivaltaisesti. Tulisieluinen Julia Sorokina näkee, miten ortodoksinen kirkko ajaa uskonnon varjolla myös venäjän kielen ja venäläisen virkavallan asiaa, ja etsii uusia keinoja sen vastustamiseksi.

Pietarilainen ylimystö ja englantilaiset aateliset täyttävät Imatran Valtionhotellin huoneet, Grand Hotel on upeiden juhlaillallisten tyyssija. Mutta ajan kiihkeiltä aatteilta ei voi tarkkasilmäisinkään ovimies estää pääsyä hotelliin, ja sillä on omat seuraamuksensa. Samaan aikaan hotellin liepeillä eletään vaatimattomissa oloissa, joissa päällimmäisenä on kysymys jokapäiväisestä leivästä.

Vuoksen helmi 2008 Keuruu 1. painos s. 491

Suomen kenraalikuvernööriksi on nimitetty F. A. Seyn, joka oli jo ensimmäisen sortokauden aikaan venäläistämistoimenpiteiden tärkeä toteuttaja. Uudelleen aloitetut yhtenäistämistoimet ovat johtaneet Suomen kannalta huomattavaan takaiskuun: Venäjän duuma on ottanut Suomen asiat alaisuuteensa. Kaikki tämä vaikuttaa myös imatralaisten elämään.

Pihkovan kellot 2009 Keuruu 1. painos s. 428

apahtumaympäristönä on paikka ensimmäisen maailmansodan itärintaman takana turvallisessa Pihkovassa, jonne sota yltää kuitenkin kaikkine kauheuksineen. sillä sairasjunat kuljettavat haavoittuneita sinne sotasairaalaan halki Euroopan. Teoksen ajallinen alkupiste on ensimmäisen maailmansodan syttyminen 1914. Nuoret lääkäriopiskelijattaret ja kokenut sairaanhoitajatar lähtevät komennukselle perustamaan Punaisen ristin sotasairaalaa. He lähtevät matkaan junalla, joka kiertää kohti tuntematonta määränpäätä, kunnes saapuu Pihkovaan. Paikkana on vanha, hylätty ja jo rappiolle joutumassa oleva kartano, Lubetskin maahovi. Nuoret naiset ryhtyvät ensi töikseen siivoamaan kartanon tuhottua sisustusta haisevaa eläimenraatoa myöten, jotta paikasta saataisiin säällinen sairaala.