Leena Lander: ILOISEN KOTIINPALUUN ASUINSIJAT. Sid. 1997 SSK

Leena Lander: ILOISEN KOTIINPALUUN ASUINSIJAT. 1997 Suuri Suomalainen Kirjakerho. 316-sivuinen sidottu kirja, kansipaperissa joku pieni repeämä (ks. kuva), itse kirja täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Iloisen kotiinpaluun asuinsijat (1997) on ravisuttava romaani orpoudesta ja kodin etsimisestä. Se on trilleri hullusta rakkaudesta ja rakkauden pelosta. Langin sisarusten elämässä ei ole romanssia. Yhteinen tragedia saa heidät keräämään lapsia. Sodan jälkeen mikään ei ole helpompaa – kaikesta muusta on pulaa, lapsista ei. Niin neidit antavat kodin myös mereltä löytyneelle tytölle, jolla ei ole nimeä eikä menneisyyttä, mutta vasta tohtori Bergman osaa murtaa hänen mykkyytensä. Kahdeksan vuotta myöhemmin Hanna katoaa jäljettömiin. Tohtorin tyttären Lys Bergmanin yllättävä ilmestyminen lähes neljäkymmentä vuotta myöhemmin Olavi Harjulan oven taakse palauttaa molemmat nuoruuden kuohuviin aaltoihin. On aika kohdata menneisyyden haaksirikko ja rannan aaveet. Lukea pakanallisen paikan viestit. Aika ymmärtää.

 ”Sotalapsista on olemassa monta tarinaa, millainen on Hannan tarina? Lander avaa yksi kerrallaan solmuja pienestä elämästä. Langin sisarusten ylläpitämä sotalasten vastaanottokoti palauttaa mieliin yhden sodan karun muiston. Lapsetkin ottavat osaa sotaan omalla tavallaan.” – Esa Pirkola, Sanojen aika

Leena Raittilan (o.s. Pöyhönen, s. 1955) taiteilijanimi Leena Lander tulee hänen aiemmasta sukunimestään Silander. Nykyisin hän on sukunimeltään Raittila avioiduttuaan 2008 kirjailija Hannu Raittilan kanssa. Hän on valmistunut 1978 humanististen tieteiden kandidaatiksi Turun yliopistosta, missä hän opiskeli suomen kieltä, yleistä kirjallisuustiedettä, kulttuurihistoriaa, tiedotusoppia ja kasvatustieteitä. Leena Landerin romaanit sijoittuvat vahvasti historiaan. Tummien perhosten koti (1991) romaanin taustalla on hänen oma elämisensä Lausteen poikakodin yhteisössä, jossa hänen isänsä toimi työnohjaajana. Leena Lander on ollut kolmesti ehdolla Finlandia-palkinnon ja kahdesti pohjoismaisen kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Hänen romaanejaan on käännetty monelle kielelle: ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi, ranskaksi, saksaksi, hollanniksi, italiaksi, espanjaksi, islanniksi, venäjäksi, viroksi, latviaksi, liettuaksi, englanniksi, puolaksi, arabiaksi ja syyriaksi. Tummien perhosten koti (1991) on ensimmäinen suoraan suomesta arabiaksi käännetty nykyproosan edustaja. Teoksista käännetyimmät ovat Tummien perhosten koti, Tulkoon myrsky (1994) ja Iloisen kotiinpaluun asuinsijat (1997) sekä Käsky (2003). Tummien perhosten koti ja Käsky -romaanien pohjalta on tehty elokuvat.