Leena Wallenius: ROSALIEN LAULU tai Hanna Marjut Marttila:

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Hanna Marjut Marttila: IKUISESTI SNADI. 1992 Otava. 176-sivuinen sidottu kirja, kannet ylipainettu, lukematon, täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Ikuisesti snadi (1992) on Hanna Marjut Marttilan esikoiskirja. Kuusitoistakesäiset kundit istuvat prätkätallin pihalla ihailemassa isojen poikien kiilteleviä leikkikaluja. Vain ikää lisää, rahat säästöistä ja pyörä alle, BB:n näköinen tyttöystävä kyytiin ja hanat auki Euroopan baanoille! Iän ja rahan karttuminen ei ole ongelma, mutta ne naiset... Hanna Marjut Marttilan stooreissa elämä on onnen ja epätoivon ailahtelevaa ylä- ja alamäkeä, keskaria ja villejä mökkiviikonloppuja, pelottavia ja haluttavia ekakertoja, ujoa flirttiä ja kuolettavia rakastumisia, loukattuja sydämiä ja päättymätöntä selontekoa itsen ja maailman kanssa. Ja tietenkin ROCKIA!

2. Hanna Marjut Marttila: FILMI POIKKI! ENSI-ILTA TÄNÄÄN TORSTAINA. 2007 Otava. 247-sivuinen sidottu (pahvikantinen) kirja, kannet ylipainettu, lukematon, täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Filmi poikki! Ensi-ilta tänään torstaina (2007) on Hanna Marjut Marttilan viides romaani. Koko elämänsä "syrjäytyneessä paskaluuseriperheessä" eläneet Torstai 15 v. (Torsti) ja Tarina 16 v. (Darjaana) ovat toisiinsa hitsautuneet sisarukset. Vanhemmat ovat alkoholisteja, isä lisäksi puhumattomuuteen asti masentunut. Torstai on tunnollinen isän masennuslääkkeen annostelija, hän osaa pitää äidin hyvällä tuulella torstai-iltapäivään asti, jolloin viinalevottomuus iskee, hän myös huolehtii sisarensa kondomeista ja ehkäisypillereistä. Antabuslääkkeen ansiosta perheessä vedetään enää viikonloppukännit, mutta onhan sitä siinäkin... Kerronnan tapa ja samalla Torstain mahdollisuus päästä elämässä eteenpäin löytyy elokuvista, leffateoreetikoiden teksteistä ja kamerasta, joka on pojan suurin haave. Aina välillä käsivarakuvaa, lopuksi kaunis fade out…

"Alkoholistiperheen elämästä ei helposti saa kirjoitettua humoristis-humanistista romaania. Marttila on siinä kuitenkin onnistunut. (– – –) Torstain tarina ei ole synkkä, vaikka vaikeita asioita täynnä onkin. Se ei kiertele, ei häpeile ja hämmästelee käsitystä siitä, että alkoholistiperheen lapset eivät halua puhua vanhempiensa ryyppäämisestä. Luuserius periytyy, mutta aina on mahdollisuuksia muuttaa kohtaloaan. Aina. Fatalismi ei kanna pitkälle, vaikka perheen naiset sen lumoissa elävätkin.  (– – –)" – Reetta Saine / Sivupiiri

Hanna Marjut Marttila (s. 1961 Naantali) asuu Helsingissä. Hän on julkaissut kirjoja sekä nuorille että aikuisille. Marttilan esikoisteos on nuortenromaani Ikuisesti snadi (1992). Toinen romaani Tulikirja (1998) oli ilmestymisvuonnaan Finlandia Junior -palkintoehdokas. Siitä on tehty myös elokuva Koti-ikävä (2005). Marttila julkaisi aikuistenromaanit Kertoi tuleensa petetyksi (2002), joka oli Runeberg-palkintoehdokas, ja Lahjakas Anu Lovack (2005). Kolmas nuortenromaani Filmi poikki! (2007) oli Finlandia Junior -ehdokas. Teos ilmestyi myös ranskaksi vuonna 2009 ollen ensimmäinen Ranskassa ilmestynyt suomalainen nuortenromaani. Se on käännetty myös tanskaksi, saksaksi ja serbiaksi, ja sen käännösoikeudet on myyty myös Unkariin. Vuonna 2007 Marttila sai Kaarina Helakisa -palkinnon.

3. Leena Wallenius: ROSALIEN LAULU. 1999 Otava. 176-sivuinen sidottu kirja, kannet ylipainettu, lukematon, täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Rosalien laulu (1999). Rosalie Wiesel on 15-vuotias joutuessaan pakenemaan natseja kotikaupungistaan Wienistä. Hän unelmoi Amerikasta ja suuresta kuuluisuudesta, mutta päätyy yksinään Helsinkiin, mukanaan vain gramofoni ja laukullinen Benny Goodmanin levyjä. Helsingissä Rosi tapaa myös Wienistä paenneen saksofonistin Simon Landaun. Nuorukaisen suosituksesta tyttö pääsee Swing Melody -yhtyeen solistiksi, ja hänestä tulee sota-ajan kirkkaimpia laulajatähtiä. Sitten sota ulottaa lonkeronsa myös Suomeen. Rosi on kuitenkin päättänyt, että unelmistaan hän ei luovu!

"Vuonna 1938 viisitoistavuotias Rosalie Wiesel pakenee isänsä kanssa natsien valtaamasta Wienistä. Stettinistä Rosalie joutuu jatkamaan yksin laivalla matkaa kohti tuntematonta Helsinkiä, jonne isä David lupaa saapua seuraavalla laivavuorolla. Mutta kun Ariadne-laiva viikon kuluttua lipuu Helsingin satamaan, ei pakolaisia enää päästetäkään Suomeen. Rosalie joutuu jäämään Helsinkiin epätietoisena isänsä kohtalosta. Pääseekö David livahtamaan natsien käsistä Hollantiin ja hankittua heille kauan kaivatut liput Amerikkaan? Rosalien ainoa omaisuus on vanha gramofoni ja laukullinen swinglevyjä. Rosalie löytää turvapaikan helsinkiläisen juutalaisperheen Tollereiden luota. Hän kohtaa myös yllättävän tutun Wienistä, lahjakkaan saksofonstin Simon Landaun. Rosalie yrittää sopeutua uuteen kotimaahansa, toimii Stockmannin hissityttönä, kirjoittaa kirjeitä isälleen. Lopulta hän pääsee toteuttamaan suurta unelmaansa, laulamaan yleisölle orkesterin solistina. Mutta Suomessakaan ei sodan lopulta sytyttyä ole juutalaisena helppoa olla. Varsinkin etsivä Markkula osoittaa monin tavoin, etteivät pakolaiset ole tervetulleita. Rosalie ja Simon evakuoidaan pieneen maalaiskylään, jossa he ystävystyvät sijoitusperheensä kanssa. Mutta kauan eivät nuoret voi olla yhdessä. Simon viedään saksalaisia kuhisevaan Lappiin eikä Rosalie saa pitkään aikaan tietää nuorukaisesta mitään. Rosalie palaa Helsinkiin, mutta hän joutuu kohtaamaan jälleen menetyksen pelon ennen kuin jokin rauha elämään löytyy." - Tuija Lassila, Sanojen aika

Leena Wallenius (s. 1947 Helsinki) on kirjastovirkailija ja liikunnanopettaja, liikuntakasvatuksen kandidaatti. Hän on julkaissut teokset Afrikkalaisia elämänkuvioita (1971), Lotta, lentoemäntäoppilas  (1994), Lotan koeaika  (1995), Lotta, kymppityttö  (1996), Siivet kantavat, Lotta  (1997) ja Rosalien laulu (1999).