Leif Esper Andersen: NOITAROIHU SAVUAA. Sid. kirja 1977 WSOY

Leif Esper Andersen: NOITAROIHU SAVUAA. Suomentanut Marja-Liisa Alanko. Kuvittanut Mads Stage. 1977 WSOY. 86-sivuinen sidottu kirja, kannet ylipainettu, täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

 Noitaroihu savuaa (1977; Heksefeber 1973) kirjan päähenkilö on 15-vuotias Esben. Hän juoksee päämäärättä pakoon savupatsasta ja meluavaa väkijoukkoa. Hänen äitinsä on poltettu roviolla. Äiti auttoi ihmisiä, sillä hän osasi valmistaa lääkkeitä ja parantaa ihmisiä ja eläimiä. Kun eräs keuhkotautinen tyttö kuolee ja myöhemmin samasta talosta kuolee lehmä, emäntä syyttää Esbenin äitiä noidaksi. Äitiä kuulustellaan ja koetellaan ja lopulta tuomitaan roviolla poltettavaksi. Esben päätyy pakomatkallaan Hansin huostaan. Toiset kutsuvat häntä Isoksi Hansiksi, toiset Viisaaksi Hansiksi, sillä myös hän osaa parantaa. Esben kertoo Hansille äitinsä tarinaa ja Hans auttaa häntä selviämään surustaan ja vihastaan. Hans kertoo, miten pahuuden takana on ennakkoluuloja, epävarmuutta ja pelkoa. Lopulta tulee päivä, jolloin kruununvouti tulee noutamaan myös Hansia.

Leif Esper Andersen (1940 Borup, Tanska – 1979) kasvoi opettajan poikana pienessä kylässä Länsi-Jyllannissa. Keskeytettyään lukio-opiskelun ja työskenneltyään vuoden verran maatöissä hän opiskeli opettajaksi. Opettajana hän toimi vuoteen 1973, jolloin astma pakotti hänet jäämään eläkkeelle. Hän toimi taidemaalarina ja kuvanveistäjänä sekä kirjailijana. Hänen läpimurtoteoksensa oli historiallinen nuortenromaani Heksefeber (1973; suom. Noitaroihu savuaa 1977).