MAALAISLIITON PERILLISET tai Pekka Lounela: ANNA MEIDÄN ASUA

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Kalervo Siikala: MAALAISLIITON PERILLISET. Päällys: Sinikka Koskimäki. 1972 Kirjayhtymä. 138-sivuinen sidottu kirja, ehjä kansipaperi, ehjä ja siisti, ei merkintöjä. HUOM! Liimasidotun kirjan kaikki lehdet ovat vielä kiinni, mutta saattavat luettaessa irrota.

Maalaisliiton perilliset (1972) -kirjassaan Kalervo Siikala paneutuu keskustapuolueen kehitykseen maalaisliiton päivistä nykyhetkeen ja sen rooliin maamme poliittisessa kentässä. Keskustapuolueen nuoren, radikaalin siiven, Ryhmä 70:n puheenjohtajanakin tunnetuksi tullut Siikala tarkastelee puolueen lähimenneisyyttä, keskustapolitiikan käyttämiä menetelmiä ja puolueen saavuttamaa asemaa. Teoksen otsikot Maalaisliitosta keskustapuolueeksi, Aatteen ja yhteiskunnan murros, Kansanrintaman tilinpäätös ja Aatepolitiikan tulilinjalla piirtävät kuvan kirjoittajan laajasta ja raja-aitoja kaatavasta näkemyksestä. Siikalan yhteiskuntapoliittisesti keskeisin sanoma on yleisen ja yhtäläisen ihmisarvon turvaaminen kaikille sekä huoli voimakkaan muutoksen kohteena olevan maaseudun tulevaisuudesta.

2. Pekka Lounela: ANNA MEIDÄN ASUA: PAMFLETTI ASUNTOKYSYMYKSESTÄ. 1965 Tammi (toinen painos). 165-sivuinen sidottu kirja, ehjä ja siisti, ei merkintöjä, ei kansipaperia.

Anna meidän asua (1964) on alaotsakkeensa mukaisesti pamfletti, mielipidekirja asuntokysymyksestä. Pekka Lounela luonnehtii teostaan (kansipaperin takasivulla):
"Tahdon naulata Presidentinlinnan, Eduskunnan, Valtioneuvoston, kaupunginvaltuuston ja -hallituksen, sanomalehtien sekä kaikkien edistysmielisten vaikuttajayksilöiden ovenkamanaan muutamia teesejä:
* Me asumme liian kallisti, kalliimmin kuin ansaitsemme.
* Asuntokysymys on kipein sosiaalinen epäkohtamme.
* Meidän ei olisi pakko asua näin kalliisti, jos asunnontarvitsijain etuja olisi valvottu.
* Asunto-ongelmaa on yritetty ratkoa halvoilla poppakonsteilla ja epäonnistuttu.
* Ei ole mitään halpaa, helppoa ja nopeaa tapaa korjata vuosikymmenien virheet.
* Siksi on välittömästi ryhdyttävä toimeenpanemaan perusteellista asuntoreformia, etten sanoisi vallankumousta.
* Sitä vaatii sekä kaupunki- että maaseutuväestön etu.
* Muuten säilytämme ikuisesti asemamme asuntopolitiikan Takapajulana Euroopassa.
* Hetkellistä hyötyä ja korkeata voittoa tavoitteleva liiketoiminta ei pysty selvittämään kaoottista tilannetta.
* Tarvitaan yhteiskunnan puuttumista, voimakeinoja: lujaa maapolitiikkaa, valvottua rakennustoimintaa.
* En syytä ketään. Syytän kaikkia. Edustan parasta mahdollista asiantuntemusta: asunnontarvitsijan karvain kokemuksin hankittua. Olen puolueellinen, kuluttajan puolella.
Toivon, että olisin löytänyt asunto-ongelman ratkaisun, mutta niin ei käynyt. Tästä kirjasta tuli ensimmäinen yleisesitys asuntopolitiikkamme vaiheista, taustasta ja tilasta."
 
Pekka Lounela (1932 Helsinki – 2002 Helsinki) oli kriitikko, pakinoitsija, kirjailija ja runoilija. Lapsuutensa ja nuoruutensa Turussa viettänyt Lounela opiskeli Helsingin yliopistossa estetiikkaa, kirjallisuutta, taidehistoriaa ja filosofiaa. Hän toimi Parnasso-lehden toimitussihteerinä 1955–57 ja Yleisradion teatteriosaston dramaturgina 1957–63 ja teatteriosaston päällikkönä 1965–73. Kriitikon uransa hän aloitti Ylioppilaslehden teatterikriitikkona. Pekka Lounela julkaisi kolmisenkymmentä teosta: pakinoita, pamfletteja, runoja, matkakirjoja, pienoisromaaneita ja näytelmiä. Hänen esikoisteoksensa on runokokoelma Epätieto (1954). Hän julkaisi lehtipakinoita nimimerkillä Kala sekä pari pakinakokoelmaa (1959, 1961). Ensimmäinen pamfletti, Ollaan sitten suomalaisia, ilmestyi 1959 ja toinen, Anna meidän asua, 1964.