Maria Jotuni: NOVELLEJA tai Kerttu-Kaarina Suosalmi: HYVIN

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Maria Jotuni: NOVELLEJA. 1974 Otava, Delfiinikirjat (ensimmäinen painos). 159-sivuinen nidottu kirja, lukematon, täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.
 
Novelleja (1974) -kokoelma sisältää 26 novellia kokoelmista Suhteita (1905), Rakkautta (1907), Kun on tunteet (1913) ja Tyttö ruusutarhassa (1927).

"Maria Jotuni (1880–1943) kirjoittaa niukkaa ja ilmeikästä proosaa ja iskeviä vuorosanoja. Hänen tuotannossaan on nimenomaan kysymys ihmisten välisistä suhteista. Jotuni valaisee ihmisiään yhden kohtauksen tai tuokion ajan, mutta tässä keskitetyssä valokiilassa näkyy koko elämä ongelmineen. Jotuni on novellienkirjoittajana dramaatikko: mielellään hän käyttää vuoropuhelua tai puhelinkeskustelua. Keskinäistä vierautta tehostaa se, että toinen mukanaolija usein vain kuuntelee tai panee yksinpuhelua liikkeelle. Vierauden syy näkyy selvästi: jos ei ole 'sukua' toiselle, kosketus on vain ulkonaista." – Ripatti, Mörsäri, Tarkka: Kirjan maailma

2. Kerttu-Kaarina Suosalmi: HYVIN TOIMEENTULEVAT IHMISET. Päällys: Kosti Antikainen. 1976 Otava, Delfiinikirjat (1. delfiinipainos). 287-sivuinen nidottu kirja, lukematon, täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Hyvin toimeentulevat ihmiset (1969) -romaanin henkilöt ovat hyvinvoivia ihmisiä keskisuuresta suomalaisesta kaupungista. Lehtori Veijo Kaipainen ja hänen vaimonsa Annikki, kotirouva ja neljän lapsen äiti. Kaisu, kirjailija. Elena Saastamoinen, papinrouva. Heidän kohdallaan kaiken pitäisi olla hyvin. Mutta kukaan heistä ei ole tyytyväinen. Enemmänkin: jokaiselle on miltei ylivoimaista saada elämä sujumaan. Veijo on pettynyt sekä itseensä että ympäristöönsä. Annikki tukehtumassa arkipäivään. Kaisun näytelmiä esitettäisiin. Mutta mitä niissä saisi sanoa? Elenasta ei ole papinrouvaksi. Hän pyrkii esiintymään radikaalina, sukupuolielämän tabujen rikkojana. Ja sitten eräänä aamuna juuri 16 täyttänyt tytär kertoo odottavansa lasta. Mikä näissä ihmisissä on vikana? He ovat keski-ikäisiä, hyvin toimeentulevia, he pyrkivät mahdollisuuksiensa mukaan seuraamaan aikaansa. Ja juuri siksi heillä on vaikeata. Uudet asenteet tunkevat vääjäämättömästi esiin, mutta myös vanhat pysyvät järkähtämättömästi sijoillaan. Ne jotka tietäisivät mitä tehdä, eivät pysty siihen. Ihmiset ovat rikkinäisiä ja avuttomia, elämänkuviot pakonomaisia.

"Niin hyvää tekstiä kuin Suosalmen meillä kirjoitetaan vähän. Ja tekstin hyvyys tulee siitä, että hän kirjoittaa pelottomasti. – Hänen tekstissään on kyynisyyden hurmaava, villitsevä ja viettelevä tuoksu." – Hannu Taanila, Parnasso

Kerttu-Kaarina Suosalmi (Kerttu-Kaarina Suosalmi-Kardén, 1921 Lahti – 2001 Hollola) pääsi ylioppilaaksi 1943, valmistui sosionomiksi 1946 ja opiskeli vielä Helsingin yliopistossa. Ennen ammattikirjailijaksi ryhtymistä hän toimi opettajana. Kerttu-Kaarina Suosalmi tuli kirjallisuuteen lyyrikkona, runokokoelmilla Melanmitta (1950) ja Meren Maaria (1952). Novellikokoelma Synti ilmestyi 1957 ja loistavat arvostelut saaneet romaanit Neitsyt 1964 ja Hyvin toimeentulevat ihmiset 1969. Suosalmi käsittelee teoksissaan yksilön vapauden ja vastuun ongelmia, kyvykkyyttä, kyvyttömyyttä ja mahdollisuuksia, ja niiden päähenkilö on usein avuton mies. Teoksessa Jeesuksen pieni soturi (1976) käytetty uusi kerrontatapa merkitsi hänen urallaan käännekohtaa. Suosalmi kirjoitti myös lasten- ja nuortenkirjoja sekä näytelmiä ja elokuvakäsikirjoituksia. Suosalmesta on sanottu, että hän oli dramaattisten jännitteiden luojana tunnetuimpia suomalaisessa nykyproosassa. Häntä on usein pidetty 1960- ja 1970-luvulle tyypillisen ajassa liikkuvan keskiluokan kuvauksen huomattavimpana edustajana. Suosalmi sai valtion kirjallisuuspalkinnon 1970, 1977, 1983 ja 1989, Hämeen läänin taidepalkinnon 1970, Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinnon, Gummeruksen Kaarlen päivän palkinnon 1983 ja 1989, Aleksis Kiven palkinnon 1993 ja Pro Finlandia -palkinnon 1976. Kerttu-Kaarina Suosalmi julkaisi teokset Melanmitta (1950), Meren Maaria (1952), Uudenkuun juhla eli Tarinoita vanhasta talosta (1955), Synti, kaksi novellia (1957), Sadun lintu ja Takkutukka, tarinoita pienistä tytöistä (1960), Tule takaisin, Menninkäinen, satu (1961), Tehtävä VPT, nuorisoromaani (1963), Neitsyt (1964), Nyt saapuu Annamaria, romaani (1965), Hyvin toimeentulevat ihmiset (1969), Venematka (1974), Tummelin kevät (1976), Jeesuksen pieni soturi (1976), Rakas rouva (1979), Satahampaiset, kaksi näytelmää (1981), Onnen metsämies (1982), Ihana on Altyn-köl (1988) ja Kenkää suurempi jalka (1992). Suosalmen alkuperäiskäsikirjoituksiin pohjaavat elokuvat Kuuma kissa? (1968), Kesyttömät veljekset (1969), Takiaispallo (1970) ja Kesän maku (1975).