Martta Salmela-Järvinen: Alas lyötiin vanha maailma (Wsoy)

Kovakantinen
kansipapereissa pari repeämää
188 sivua

Martta Salmela-Järvinen: Alas lyötiin vanha maailma
- Muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1906-1918

Martan muistelmat jatkuvat. 'Kun se parasta on ollut' päättyi tytön viimeiseen koulukevääseen. Tässä hän on kolmentoista ja astumassa aikuisten maailmaan. Ensin piiaksi Grönlundin leskelle, sitten Sirenin verstaaseen oppitytöksi. Ja kun kirjoitetaan vuosi 1918, hänellä on kolme lasta ja mies vankileirillä.

ALAS LYÖTIIN VANHA MAAILMA

Mutta ensin sitä rakennettiin. Helsinki kasvaa. Aamusta iltaan rämisevät vosikoiden ja fuurmannien ajopelit mukulakivetyksillä. Helsinkiläiset opettelevat käyttämään puhelinta, Havis Amanda paljastetaan ja moraalin vartijat kauhistuvat. Elanto perustetaan, työväen graniittilinna vihitään. Kolmetoistavuotias Martta hankkii leipänsä piiantöissä. Neljäntoistavuotiaana hän on oppityttönä Sirenin verstaassa ja pitää lujasti puoliaan rikkureita ja rivosuisia kisällejä vastaan. Oppiaika jatkuu Weilin & Göösin kirjansitomokoneiden jylinässä, liimapannujen ja öljykeittimien käryssä.

Martta Salmela-Järvinen käyttää kynäänsä ripeästi ja hauskasti. Muistelmien alkuosassa on samaa riemukasta huumoria kuin aikaisemmassakin kirjassa. Mutta mitä lähemmäksi hän pääsee vuotta 1918, sitä vakavammaksi käy hänen sävynsä. Hän kertoo naimisiin menostaan, kodista jonka köyhä nuoripari hankkii vähittäismaksulla ja parantelee pakkilaatikoista kyhätyillä lisätarpeilla. Perheeseen syntyy lapsia, mies liittyy punakaartiin. Ja sitten on edessä vuosi 1918. Mies on vankileirillä. Martta Helsingissä jonottamassa perunaa, leipää, silakkaa. Kaikilla on nälkä, kaikki on muuttunut pelottavan epävarmaksi. Vanha maailma on lyöty alas.