Martti Larni: USKOMATONTA ONNEA tai ISÄT ÄITIYSLOMALLE

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Martti Larni: USKOMATONTA ONNEA: PAKINOITA. Piirroskuvitus: Irma Salmi. 1966 Tammi. 147-sivuinen sidottu kirja, täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä, ei kansipaperia.

Uskomatonta onnea (1966) on Martti Larnin toinen pakinakokoelma. Larni pakisee nykypäivän ilmiöistä, osansa saavat mm. nykytaide, byrokratia ja ennen kaikkea nykynuoriso, jonka tavoista ja pukeutumisesta Larni löytää koko lailla sanottavaa. Asioita katsellaan enimmäkseen humoristin silmin, lempeähkösti, vaikka ivan piikkejä sinne tänne pistelläänkin.

2. Martti Larni: ISÄT ÄITIYSLOMALLE: PAKINOITA. Päällys: Ylermi Lahti. 1979 Tammi. 182-sivuinen sidottu kirja, kansipaperin reunoissa pieniä repeämiä, itse kirja ehjä ja siisti, kannen ja esilehden välisellä sivulle peitetty aikaisemman omistajan nimi, ei muita merkintöjä.

Isät äitiyslomalle (1979), Martti Larnin neljännen pakinakokoelman 29 tarinaa ovat riemukasta irvailua sen kustannuksella, mikä ympärillämme on vinoa, nuljua, epäoikeudenmukaista, päätöntä. Sukkakutomo Venus joutui laman ja inflaation ja hintojen nousun kynsissä yhä ahtaammalle, mutta sen varastonhoitaja Aaro Isaksonin nerokas oivallus: kun kerran sukissa on paljon vartta ja hameissa vähän mittaa, jää välille paljon tilaa johon voi kirjoittaa vaikka mitä, vaikka runoja. Aaro patentoi idean, Venus ryhtyy valmistamaan runollisia sukkahousuja, monikansallinen ITT:kin innostuu niistä ja Venus ja Aaro rikastuvat. Mutta Aaron on vaikea sopeutua äkkirikkauteen, varsinkin kun vaimo villiintyy uskomattomiin hankintoihin. Kun hameet sitten äkkiä pitenevät, romahdus on väistämätön. Hankkiutuminen palkalliselle äitiyslomalle on Aaron pelastus...

Martti Larni (vuoteen 1942 Laine, 1909 Pakila, Helsingin maalaiskunta – 1993 Helsinki) oli elinaikanaan Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia kirjailijoita Neuvostoliitossa ja muissa itäblokin maissa kirjansa Neljäs nikama ansiosta. Larni oli Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja 1964–1967. Presidentti Urho Kekkosen jälkeen Larni oli tunnetuin suomalainen Neuvostoliitossa. Larnin ensimmäinen romaani oli Aslak Nuorti -salanimellä julkaistu Seikkailuja Saamenmaassa (1936). Seuraava kirja Kuilu (1936) aiheutti valtavan kohun, koska siinä käsiteltiin silloin hyvin arkoja aiheita, Suomen sisällissotaa punaisten näkökulmasta ja homoseksuaalisuutta. Seuraavan kirjansa Larni julkaisi vasta vuonna 1942 muutettuaan sitä ennen sukunimensä Laineesta Larniksi. Sodan aikana hän kirjoitti käsikirjoituksia Suomi-Filmin elokuviin ja oli yhteistyössä elokuvaohjaaja Valentin Vaalan kanssa monissa elokuvissa. Larnin sodan jälkeen kirjoittamista kirjoista Lähellä syntiä (1946) oli pohjana Hannu Lemisen vuonna 1955 ensi-illan saaneelle samannimiselle elokuvalle. Yhdysvaltain kokemustensa perusteella Larni kirjoitti satiirisen kirjan Neljäs nikama eli veijari vastoin tahtoaan (1957). Larnin tietämättä teos käännettiin Neuvostoliitossa vuonna 1959, ja kirjasta tuli siellä samoin kuin muissa Itä-Euroopan maissa heti valtaisa menestys. Kaikkiaan Larnin teoksia on käännetty 20 eri kielelle. Larnille myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1966.
1960 ja -70-luvuilla Martti Larni julkaisi pakinakokoelmat Suomalainen mollikissa (1962), Uskomatonta onnea (1966), Sokrates Helsingissä ja muita tarinoita (1972) ja Isät äitiyslomalle ja muita tarinoita (1978). Aikalaisarvioita: "Miljoonapainoksiin kansainvälisillä foorumeilla päässyt Martti Larni on julkaissut ensimmäisen pakinakokoelmansa, jossa hän rempseästi ja suolaa säästämättä mutta hyväntahtoisen leveästi tuulettaa räikeitäkin epäilmiöitä." - Kauko Kula teoksesta Suomalainen mollikissa (1962).  "Tarinoita siitä, mikä yhteiskunnassamme on nuljua, vinoa ja päätöntä. Larni on kirjallisuutemme harvoja humoristeja - tai oikeastaan hän on ironikko ja satiirin kirjoittaja." - Leena Laulajainen teoksesta Isät äitiyslomalle ja muita tarinoita (1978).

Irma Salmi (s. 1910 Helsinki) opiskeli Vapaassa taidekoulussa ja Ateneumissa. Hän kuvitti kirjoja, teki postikortteja ja piirsi lehtien kansikuvia, muun muassa Seuraan, ja kuvitti myös Kuluttaja-lehteä.

Ylermi Lahti asuu Päijät -Hämeen Asikkalassa ja tekee monipuolisesti erilaisia grafiikan töitä logoista kirjankansiin ja postikortteihin.