Merri Vik: LOTTAPA TIETENKIN tai NIIN LOTAN TAPAISTA tai

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Merri Vik: LOTTAPA TIETENKIN. Suomentanut Rauni Kanerva. 1995 Karisto (4. painos). 117-sivuinen sidottu kirja, kannet ylipainettu, ehjä ja siisti, kannen sisäpuolella aikaisemman omistajan nimi ja osoite, ei muita merkintöjä, takakannessa tarran jälkeä.

Lottapa tietenkin (1977; Det är Lotta förstås!1958) on ensimmäinen Lotta-kirja. Kirjan päähenkilö on 13-vuotias Lotta, joka kuvaa itseään: ”Lotta – se olen minä – Marie-Sofie Månsson. Lotta-nimen sain vain muutaman kuukauden vanhana, niin nopeasti vanhempani ja sisarukseni kyllästyivät tyylikkääseen nimeeni. Ja minä ymmärrän heitä, etenkin kun minusta ei tullut pientä, suloista, ymmärtäväistä ja hillittyä tyttöä, vaan huolimaton, vallaton, ajattelematon, meluisa... Aina kun jotakin tapahtuu, minua syytetään. Heti kun isä ei löydä päivän lehteä, hän sanoo: Lottapa tietenkin! Ja kun tyttöjen huoneessa on vähän hiekkaa ja kiviä lattialla ja pöytäliinassa mustetta, niin ketähän taas syytetään?"
 

2. Merri Vik: NIIN LOTAN TAPAISTA. Suomentanut A.-M. Helminen. 1995 Karisto (4. painos). 120-sivuinen sidottu kirja, kannet ylipainettu, ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Niin Lotan tapaista (1977; Ja, se Lotta 1959) on toinen Lotta-kirja. Lotalla on joululoma. Hän näkee ystävänsä Jonaksen kävelyllä Gunnelin kanssa ja lupautuu suutuspäissään vierailulle Truddan-tätinsä luokse. Matkasta muodostuu kuitenkin yllättävän hauska. Lotta tutustuu uudenvuodenvalvojaisiin ja avustaa hieman kohtaloa... Kotiin palattuaan hän tosin löytää matkalaukustaan ruusunnuppuaamutakin sijasta parin suuria miesten tohveleita, mutta sehän on niin Lotan tapaista! Joululomaan mahtuu toki paljon muutakin hauskaa. Ja kun koulu vihdoin alkaa, Lotta tekee tärkeän päätöksen...

3. Merri Vik: LOTTA ON AINA LOTTA. Suomentanut A.-M. Helminen. 1995 Karisto (4. painos). 120-sivuinen sidottu kirja, kannet ylipainettu, ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Niin Lotan tapaista (1977; Lotta är sig lik 1959) on kolmas Lotta-kirja. Kun kesäloma alkaa, elämä näyttää synkältä. Lotan on uurastettava matematiikan ehtojen kimpussa ja lisäksi maailman tylsimmässä täysihoitolassa. Kaiken kukkuraksi sinne on tulossa se ikuinen kiusankappale, Paul. Vaikea olisikin ennakolta arvata, että Pihlajalahdessa sitä vasta tapahtuukin. Ensiksi ranskalainen taidemaalari haluaa ikuistaa Lotan puussa ja toiseksi notaari Andersson paljastuu pesunkestäväksi dekkarikirjailijaksi, jonka Lotta pelastaa. Ja Lotta pääsee oikein lehtikuvaan, mutta ei niin kuin isä toivoisi, tukka kammattuna ja silitetty hame yllään... 

Ester Ringnér-Lundgren (1907 Norrköping – 1993 Solna) oli ruotsalainen lastenkirjailija. Hän julkaisi yli 140 teosta, satuja, lastenkirjoja ja nuorisoromaaneja. Hänen isänsä oli merikapteeni ja meri ja merenkulku ovat mukana monissa hänen kirjoissaan. Ester Ringnér kouluttautui alaluokkien kansakoulunopettajaksi. Svenska Dagbladet -lehdessä 1927 julkaistun sadun jälkeen hänen satujaan julkaistiin Folkskolans Barntidning -lehdessä. Hänen esikoisteostaan Kvirre och Hoppsan (1951), joka on satu kahdesta pienestä peikosta, seurasi samasta aiheesta 20 kirjaa. Postuumisti ilmestyi satukokoelma Bland tomtar och troll (1999). Kirjailijanimellä Merri Vik hän julkaisi 47 kirjaa (1958–91), joiden päähenkilö on pikkukaupunkilaistyttö, iloinen ja huoleton Lotta, jolle aina sattuu kaikenlaista. Lotta-kirjoja on käännetty islanniksi, norjaksi, tanskaksi ja suomeksi. Suomeksi ovat ilmestyneet kaikki Lotta-kirjat, ensimmäisinä Käytä järkeäsi, Lotta! (1974; Skärp dig, Lotta! 1960) ja Niin Lotan tapaista (1974; Ja, se Lotta 1959); kirjoja on julkaistu useina painoksina.