Kuvaus

Onni Wetterhoff on maamme ensimmäinen eräkirjailija, jonka suden ja karhun pyynnistä kertovat tarinat ovat edelleen kiehtovaa luettavaa. Kirja ilmestyi alun perin kaksiosaisena ruotsiksi 1883 ja 1887. Kirjan on nyt kokonaisuudessaan uudestaan suomentanut Erkki Timonen. Suomalaiset ovat pyytäneet riistaa ikimuistoisista ajoista, mutta jo 1700-luvulla metsästyksestä oli Etelä-Suomessa tullut maanviljelyä tukeva sivuelinkeino. 1800-luvun puolivälissä Suomeen kuitenkin levisi Ruotsista urheilumetsästyksen aate. Maaseudun varakkaat tilanomistajat, virkamiehet ym. ryhtyivät perustamaan erityisiä metsästysseuroja, joiden ohjelmassa oli alusta alkaen paitsi metsästys, myös huoli riistakannan kestävästä säilyttämisestä ja jopa aktiivinen riistanhoitotyö. Wetterhoffin kertomukset hänen omista eräretkistään Hämeenlinnan ympäristöön, Rengon takamaille tai Kalvolan metsäkulmille ovat kaunokirjallisesti korkeatasoisia. Suorastaan nautittavasti Wetterhoff kuvaa talvista metsäluontoa, metsästäjän ja hänen koiriensa kiihkoa kun on päästy riistan jäljille ja pitkien ajometsästysten vaikeuksia ja rasituksia. Yöpymiset salomökkien aitoissa tai pirttien lattioilla, muonan loppuminen tai jahdin raukeaminen tyhjiin saavat niinikään osuvat kuvauksensa. Onni Wetterhoff kuvasi paitsi metsästysretkiä, myös saloseutujen ja saariston väen arkielämää ja kohtaloita. Yksi Wetterhoffin tärkeimmistä motiiveista oli tallettaa kirjalliseen muotoon taitavien hämäläisten suurmetsästäjien ja karhunkaatajien, Erkki Juhana Heinäkankaan ja Kokko- Kustaan metsästyskokemukset. Tässä Wetterhoff onnistuikin hyvin. Vaikka Topeliuksen Maamme-kirja tekikin virtolaisesta Martti Kitusesta maamme tunnetuimman karhunkaatajan, Onni Wetterhoffin kuvaukset eräretkistä Kokko-Kustaan kanssa ja kertomukset matkoista runoilijana tunnetun Paavo Cajanderin kanssa Hauholle Erkki Heinäkangasta tapaamaan ovat vieläkin parasta mitä suurpetojemme metsästyksestä on kirjoitettu. Kuvaavaa on, että Wetterhoff koki ja kuvasi Hämeenlinnan ympäristön sellaisena kuin se tuolloin oli, eikä ryhtynyt monien nykyajan eräkirjailijoiden tapaan mestaroiden kertomaan, millaisia niiden kuuluisi olla. Metsänhoitajana hänellä olisi ollut varmaan paljon sanottavaa Kanta-Hämeen rintamaiden metsien tilasta 1880-luvulla, mutta tällaisesta asenteesta ei ole erätarinoissa jälkeäkään. Vain riistanhoidon tarpeellisuus ja eläinten kärsimysten huomioon ottaminen ovat ohjeita, joita Wetterhof toisinaan antaa lukijallekin opiksi. Wetterhoff ennusti metsästykselle ja siitä kertovalle kirjallisuudelle merkittävää sijaa suomalaisessa kirjallisessa kulttuurissa. Tässä hänen oma panoksensa oli suorastaan perustava.

 

1. p. 2004, Metsälehti, 384 s. KOvakantinen kirja kansipapereineen on mielestäni vieläkin uudenveroinen.

 

Postimaksut huutajalle

Näytä lisää Näytä vähemmän

Korko 0 %, kulut 0 €
Kuukauden kuluton maksuaika ostoksille.

Huutoluoton myöntää
IPF Digital Finlandin omistama Credit24.

Osta heti

10 €
Sulkeutuu 60 vrk 5 h 11 min

Osta heti

Lisätiedot

Maksaminen ja toimitus

10 € Sulkeutuu 60 vrk 5 h 11 min

Kysymykset

Kysy myyjältä, viestit ovat julkisia.
Kirjaudu sisään tai luo uusi tunnus.