Opetustaulu: Keskiajan kaupunki. Aarno Karimo. K.70cm x 88cm

Opetustaulu: Keskiajan kaupunki. Aarno Karimo. Koko 70cm x 88cm. Pientä pehmeyttä kulmissa mutta koulutaulu on hyväkuntoinen.

Lähetys matkahuoltoon huutopakettina.

Aarno Karimo (ent. Hasselqvist, s. 29. joulukuuta 1886 Parikkala k. 13. maaliskuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, taidemaalari, runoilija ja majuri.

Karimo oli kansallismielinen ja aatteellisesti korkealentoinen. Suomen sisällissodassa Karimo taisteli valkoisten puolella.

Karimon tunnetuin teos on Suomen historiasta kertova neliosainen kaunokirjallinen teos Kumpujen yöstä (19291932). Siinä kerrotaan lähinnä kuvitteellisten henkilöiden sankarillisista, usein traagisista kohtaloista kansallismielisen paatoksen hengessä. Teoksen alkupuolella Suomen suku saapuu Suomeen itäisestä alkukodista, ja teos päättyy Suomen itsenäisyyteen ja vapaussotaan. Karimo myös kuvitti itse teoksen omin maalauksinsa, joita on myöhemminkin käytetty historiantapahtumia kuvattaessa. Kumpujen yöstä -sarjasta on otettu painoksia vielä 1950-luvulla, mutta näistä laitoksista on jätetty pois lopun Suur-Suomi-julistus ja muita uudessa ulkopoliittisessa tilanteessa arveluttavia kertomuksia. Toinen painos ilmestyi kolmiosaisena ja kolmas painos enää kaksiosaisena.

Karimo kirjoitti myös tieteisromaanin Kohtalon kolmas hetki (1926), joka kuvaa Suomen ja Venäjän sotaa vuonna 1967. Romaanissa teknisesti ylivoimainen Suomi voittaa sodan liittolaisinaan Venäjän vanhat viholliset. Romaani ilmestyi ensin jatkokertomuksena Hakkapeliitta-lehdessä ja kirjana useina painoksina, joissa oli kussakin erilaiset, Karimon tekemät, kansikuvat. Kirjan nimestä muodostui aikoinaan fraasi, jota käytettiin esimerkiksi Jatkosodan aikaisissa taistelumieltä nostavissa lauluissa.

Karimo kävi Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun 190506 ja opiskeli maalausta Akseli Gallen-Kallelan johdolla. Myöhemmin hän opiskeli kaksi vuotta Pietarissa, Venäjällä. Hän debytoi taiteilijana Helsingissä 1907, mutta lienee tullut tunnetuksi juuri Hakkapeliitta-lehteen piirtämistään kansikuvista. Suomi-opistoon Hancockiin hän maalasi kookkaan Delaware-aiheisen taulun. Sota-aikana hän piirsi runsaasti julisteita ja muita painotuotteita ja suunnitteli mitaleita. Karimon kuollessa häneltä kesken jääneen Kalevalan kuvituksen saattoi päätökseen Hugo Otava, niin että teos ilmestyi seuraavana vuonna. Siinä on peräti noin 2 500 kuvaa.

Parikkalasta, Argusjärven rannalla sijaitsevasta Alahovin talosta kotoisin olleen Karimon vanhemmat olivat maanviljelijä Sanfrid Hasselqvist ja Ida Matilda o.s. Forsblom. Hänen puolisonsa Aino oli omaa sukuaan Lindqvist, vanhemmat konstaapeli Karl Lindqvist ja Maria Lillmåns.

Teoksia
Tykkimiehen muistelmia Karjalan rintamalta (1919)
Kohtalon kolmas hetki (1926)
Valkoinen armeija (1928)
Kumpujen yöstä 14 (192932)
Peninkulmia nielemässä (1929)
Germaaneja (1930)
Armfeltin lähetti (1933)
Miehiä ja miehenalkuja (1936)
Karjalan nousu 1918 (1937)
Kuva-Kalevala. Kuvittanut Aarno Karimo. Pellervo-seura, 19521953.
Kumpujen yöstä: Suomalaisia vaiheita, tekoja ja oloja kivikaudesta nykyaikaan. Kuvittanut ja kirjoittanut Aarno Karimo. Taiteilijan ja hänen teoksensa esittelyn kirjoittanut Päiviö Tommila. Värikuvat valokuvannut Ä. Fethulla. 3. painos (2. painos, lyhennetty laitos ilmestynyt kolmena niteenä 195859). Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1983. ISBN 951-0-11906-7
(Lähde: Wikipedia)