Pekka Puska: Sydänprojekti, 1.painos 1985,

Pekka Puska: Sydänprojekti, 1.painos 1985

Hyväkuntoisena säilynyt muovitettu 203 sivuinen kirjaston poisto. Kirjaston leimat+ tasku

Pekka Puska

Pekka Matti Jaakko Puska (s. 18. joulukuuta 1945 Vaasa) on suomalainen lääkäri, kansanterveyden asiantuntija ja poliitikko (kansanedustaja 1987–1991). Hänet tunnetaan suomalaisen lääketieteen pitkäaikaisena vaikuttajana ja ”koko kansan terveysvalistajana”, jonka nousi maineeseen Pohjois-Karjala-projektin myötä.

Puska siirtyi 1. tammikuuta 2009 Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin yhdistyttyä syntyneen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtoon.Hän toimi THL:n edeltäjän Kansanterveyslaitoksen pääjohtajana joulukuusta 2003 lähtien, sekä laitoksen määräaikaisena pääjohtajana 1. lokakuuta 2000 – 28. helmikuuta 2001.

Hän on naimisissa ja on kahden lapsen isä.

 

Koulutus

Puska valmistui Turun yliopistosta ensin valtiotieteiden maisteriksi ja sitten lääketieteen lisensiaatiksi, mutta lääketieteen ja kirurgian tohtori hänestä tuli 1974 Kuopiossa. Tuohon aikaan hän toimi myös päätutkijana Kuopion korkeakoulussa, josta sittemmin 1983 tuli Kuopion yliopisto.

Pohjois-Karjala-projekti

Puska oli alusta asti mukana Kuopiossa 1972 aloitetussa Pohjois-Karjala-projektissa, jonka tarkoitus oli parantaa erityisesti itäsuomalaisten kansanterveyttä.Pohjois-Karjalan lääniä vaivasi muuta maata korkeampi sydän- ja verisuonitautikuolleisuus, mistä seurasi muuta maata lyhyempi keskimääräinen elinikä. Projekti tähtäsi itäisen Suomen kansanterveyden kohentamiseen ihmisten elintapoja muuttamalla. Puskasta tuli Pohjois-Karjala-projektin johtaja 1977.

 

Muu yliopistoura

Puska on toiminut Helsingin ja Kuopion yliopistojen dosenttina.Hänet nimettiin ensimmäiseksi Kuopion yliopiston vuoden alumniksi vuonna 2007.Kesäkuussa 2010 Pekka Puska nimitettiin Turun yliopiston kanslerin kolmivuotiskaudelle 1. elokuuta 2010 alkaen

 

Politiikka

Projektin myötä Puska keskittyi Pohjois-Karjalaan ja muutti asumaankin Joensuuhun. Hän lähti mukaan politiikkaan keskustapuoluelaisena. Pekka Puska valittiin eduskuntaan vuoden 1987 vaaleissa keskustan listoilta Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä. Eduskunnassa hän oli suuren valiokunnan ja talousvaliokunnan jäsen. Puska ei uusinut kansanedustajan paikkaansa vuoden 1991 vaaleissa, sillä hän jäi keskustan ensimmäiseksi varaedustajaksi – vaikka saikin lisä-ääniä – ja eduskuntaura jäi näin yhden kauden mittaiseksi. Hän yritti uudestaan kansanedustajaksi Pohjois-Karjalasta vuoden 1995 vaaleissa, mutta jäi noin 3 500 äänellä täpärästi keskustan listan neljänneksi: vain kaksi ensimmäistä valittiin.

Hän oli ehdolla myös seuraavana vuonna pidetyissä Suomen ensimmäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa saaden Pohjois-Karjalan alueelta yli 9 000 ääntä. Muualta maasta ääniä tuli kuitenkin suhteellisen vähän, ja Europarlamentti jäi kauas. Puska yritti eduskuntaan vielä vuoden 1999 vaaleissa – tällä kertaa Helsingin vaalipiiristä – mutta jäi vain 1 700 äänellä keskustan listan selkeäksi kakkoseksi. Vuonna 2000 Esko Ahon anottua vuoden vapaata eduskunnasta väläyteltiin mahdollisuutta nostaa varaedustaja Puska hänen tilalleen, mutta näin ei tehty, vaan paikka jätettiin virkavapaan ajaksi tyhjäksi. 1990-luvulla hän oli lisäksi neljä vuotta Joensuun kaupunginvaltuutettuna.

Työ- ja luottamustehtäviä

Pekka Puska on ollut Kansanterveyslaitoksen tärkeissä tehtävissä sekä Maailman terveysjärjestö WHO:n asiantuntijana 1994 alkaen. Vuonna 2000 hän oli Kansanterveyslaitoksen määräaikaisena pääjohtajana ja pääsi tämän jälkeen WHO:n kroonisten tautien ehkäisyn osaston johtajaksi Geneveen 2001. Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja hänestä tehtiin 2003. Syksyllä 2006 Pekka Puska oli Suomen ehdokas WHO:n uudeksi pääjohtajaksi.Häntä ei kuitenkaan valittu, vaan valituksi tuli Margaret Chan.Puska toimii Maailman kansanterveyslaitosten varapresidenttinä ja vuodesta 2010 WHO:n söväntutkimuskeskuksen (IARC) puheenjohtajan.Vuodesta 2009 alkaen Puska on toiminut Maailman sydänjärjestön puheenjohtajana.Puska tunnetaan ennen kaikkea ansioistaan terveyskasvatuksessa. Hän on korostanut vähärasvaista ja -suolaista ruokavaliota, kolesterolin vähentämistä sekä ylipainon välttämistä ja liikunnan merkitystä kansanterveyden kohottamisessa. Työssään hän on tutkinut myös kansantauteja ja suomalaista tautiperimää.

 

Tunnustuksia

Helmikuussa 2008 Puskalle myönnettiin englantilaisen Rank-palkintorahaston suurpalkinto. Rahasto palkitsi Puskan hänen ansioistaan suomalaisten ruokavalion muuttamisessa, joka vähensi merkittävästi sydän- ja verisuonitauteja. Palkinto on arvoltaan 75 000 puntaa eli noin 100 000 euroa. Kuopion yliopisto valitsi Puskan vuoden alumniksi 2007. Yliopisto vihkii myös 2010 tohtoripromootiossaan Puskan filosofian kunniatohtoriksi ansiokkaasta sydän- ja verisuonitautien ehkäisystä. Hän on myös St. Andrews yliopiston kunniatohtori ja Venäjän Luonnontieteiden Akatemian akateemikko. (Lähde: Wikipedia)