Pentti Haanpää: Jauhot. OTAVA vuodelta 1962

Pentti Haanpää: Jauhot. OTAVA vuodelta 1962.

Koulukirjaston leimoilla oleva ihan hyväkuntoinen, kovakantinen kirja.

Pentti Mikael Haanpää (14. lokakuuta 1905, Pulkkila 30. syyskuuta 1955, Pyhäntä) oli suomalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti laajasta novellituotannostaan. Haanpää kirjoitti yli 300 novellia ja kymmenen romaania. Hänet palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1948

Pentti Haanpää syntyi Pohjois-Pohjanmaalla silloisessa Pulkkilan Leskelän kylässä (myöhemmin Leskelä liitettiin Piippolan kuntaan) yhteiskunnallisesti ja kirjallisesti toimeliaaseen sukuun. Hänen isoisänsä Juho Haanpää oli valtiopäivämies, joka kirjoitti "opettavaisia kertomuksia". Hänen vanhempansa olivat maanviljelijöitä. Isä on kirjailija Mikko Haanpää ja äiti on Maria Susanna o.s. Keckman. Itse Haanpää hankki kirjoittamistottumusta julkaisemalla salanimellä tarinoita siihen aikaan suosituissa viihdelukemistoissa.

Haanpää meni 1940 naimisiin kirjanpitäjä Aili Karjalaisen kanssa. Pariskunnalle syntyi tytär Elsa vuonna 1945. Pentti Haanpää hukkui kalastusretkellä 30. syyskuuta 1955 Pyhännän Iso-Lamujärveen.

Maine tuli ja meni

Haanpää julkaisi ensimmäisen novellikokoelmansa Maantietä pitkin 1925. Arvostelut olivat kiittävät. Häntä verrattiin jopa Aleksis Kiveen ja pidettiin suomalaisen kirjallisuuden suurena lupauksena.

Haanpää kuitenkin kirjoitti itsensä pannaan vuonna 1928 ilmestyneellä tarinakokoelmalla Kenttä ja kasarmi. Se perustui hänen armeijakokemuksiinsa. Haanpään alkuperäinen kustantaja WSOY vaati kirjailijaa poistamaan teoksesta "brutaalisia" kohtia, mutta Haanpää ei suostunut: "Kuvaa ei saa kauniimpaa kun malli on", hän vastasi.

Lopulta Kentän ja kasarmin julkaisi pieni vasemmistolainen kustantaja Kansanvalta. Kirjan aiheuttama järkytys oli syvä, ja yleensä sovitteleva Mika Waltari näki jopa tarpeelliseksi julkaista oman, "oikeamman" näkemyksensä tasavallan armeijasta (Siellä missä miehiä tehdään, 1931). Jälkiviisauden valossa Haanpää oli kuitenkin kirjoittanut esiin nuoren tasavallan armeijan todelliset ongelmat ja epäoikeudenmukaisuudet.

Haanpää jatkoi tinkimättömällä linjallaan ja joutui mielipiteidensä vuoksi pitkään paitsioon, joka kesti aina 1940-luvulle. Hänen oli vaikeaa löytää tekstilleen julkaisijoita. Monet hänen keskeisistä teoksistaan julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen. Vuonna 1931 kirjoitettu Noitaympyrää, jota Haanpää on sanonut parhaaksi teoksekseen, Haanpää tarjosi Otavalle, WSOY:lle ja Minervalle vaikka varmasti ymmärsi, ettei sitä 1930-luvulla julkaista.
[muokkaa] Korpisota palautti arvon

Armeijaan kriittisesti suhtautunut Haanpää taisteli talvisodassa rintamajoukoissa ja jatkosodassa huoltojoukoissa. Hänelle sota oli kärsimystä, pelkoa ja uupumusta. Välirauhan aikana alkoi Haanpään maineen palautus, kun Otava julkaisi Haanpään talvisodasta kertovan teoksen Korpisotaa, joka oli sijoittunut palkintosijalle yhtiön sotakuvauksia koskevassa kirjoituskilpailussa. Jatkosodan tuntojaan Haanpää kirjoitti kokoelmaan Yhdeksän miehen saappaat.

Sodan jälkeen julkaistu Haanpään parhaita novelleita sisältänyt Jutut-kokoelma vakiinnutti Haanpään aseman arvostettuna mestarina ja normalisoi kustantajasuhteen niin, että ennen boikotoidut sisällytettiin nyt koottuihin teoksiin.

Pohjoisen ja maaseudun kuvaaja

Haanpään tuotannossa toistuvia aiheita ovat yhteiskunnan ongelmat, maaseutu ja sen ihmiset sekä luonto ja sen kiertokulku, maa ja maattomuus. Haanpää oli leimallisesti pohjoisen Suomen kirjailija.

Haanpään tekstille tyypillistä oli realismi ja yhteiskuntakritiikki. Hän oli myös yksi Suomessa harvinaisia veijari-teeman kehittelijöitä kuvaamalla poikkeuksellisen nokkelia selviytyjiä.

Markkinatalouden ilmiöitä tarkasti erittelevän ja niitä kritisoivan, vuosikymmeniä julkaisematta lojuneen Noitaympyrän (1931) perusteella jotkut ovat leimanneet Haanpään kommunistiksi. Vasemmistosympatioistaan huolimatta hän kuitenkin kaihtoi kaikkia yksilöä sitovia massaliikkeitä.

Klassikko

Haanpään jälkimainetta on tukenut hänen maineensa kirjailijoiden suosimana kirjailijana. Muiden ohella Erno Paasilinna piti tätä tehokkaasti näkyvillä. Kouluja käymättömän jätkämiehen maine on kauan sitten käsitetty rooliksi. Jälkeen jääneistä papereistaan päätellen Haanpää suhtautui kirjailijan tehtäväänsä poikkeuksellisen syvällisesti ja pitkäjännitteisesti. Hän jopa opetteli kieliä kyetäkseen lukemaan aikakauden merkkiteoksia. Hänen eräs novellinsa näyttäisi saaneen suoria vaikutteita James Joycelta niin varhain, ettei tätä tunnettu edes Suomen akateemisissa piireissä.

Kirjallisuuden klassikkona Haanpää on harvoja lyhyen tekstin mestareitamme. Sangen yleisesti hänen romaaninsa arvioidaan Noitaympyrää ehkä lukuun ottamatta novelleja heikommiksi.

Pentti Haanpään tuotantoa

Maantietä pitkin 1925, ruots. Hemfolk och strykare
Rikas mies (näytelmä) 1925/1956
Kolmen Töräpään tarina 1927
Tuuli käy heidän ylitseen, kertomuksia 1927
Kenttä ja kasarmi: kertomuksia tasavallan armeijasta 1928
Hota-Leenan poika 1929
Karavaani ja muita juttuja 1930
Noitaympyrä 1931/1956
Väljän taivaan alla 1932/1956
Ilmeitä isänmaan kasvoilla 1933/1956
Pojan paluu (näytelmä) 1933/1956
Vääpeli Sadon tapaus 1935/1956
Isännät ja isäntien varjot: romaani talonpojan sortumisesta 1935
Syntyykö uusi suku eli Kaaleppi Köyhkänän vanhuus, romaani 1937
Lauma, kertomuksia 1937
Taivalvaaran näyttelijä, romaani 1938
Ihmiselon karvas ihanuus, novelleja 1939
Korpisotaa 1940, ransk. Guerre dans le Désert Blanc
Nykyaikaa, kertomuksia 1942
Yhdeksän miehen saappaat 1945
Jutut: valikoima tuotannosta 1946/1952
Heta Rahko korkeassa iässä: uusia juttuja 1947
Jauhot: tarina pakkasen jäljiltä 1949
Atomintutkija 1950
Iisakki Vähäpuheinen: muutamia muistelmia hänen elämästään 1953
Kiinalaiset jutut: muistikuvia (matkakirja) 1954
Kolme mestarijuttua 1955
Puut (kesken jäänyt romaani) 1955
Valitut teokset 1955
Kootut teokset 19561958 (10 osaa)
Maa- ja metsäkyliltä: Iltalehden alakertasarja 19271928 (koonnut Eino Kauppinen) 1968
Kirveeniskuja. (valikoinut Veikko Huovinen) 1971
Kootut teokset 1976 (8 osaa)
Kairanmaa: valitut jutut. (toim. Erno Paasilinna) 1985
Vanha voiman mies: novelleja ja kirjoituksia. (toim. Vesa Karonen) 1995
Kiinalaiset jutut ja Kiinan-matkan päiväkirja. (toim. Esko Viirret) 2001

Muita julkaisuja

Varsinaisen kirjallisen tuotannon lisäksi Haanpään jäämistöstä on toimitettu kirjeitä ja päiväkirjamerkintöjä sisältäviä teoksia.

Muistiinmerkintöjä vuosilta 19251939: toim. Hannu Taanila, Otava 1976
Kirjeitä kahdesta sodasta Pentti Haanpään kirjeet vaimolleen Aili Haanpäälle talvisodasta ja jatkosodasta: Otava 1977
Pentti Haanpää Kirjeet: toim. Esko Viirret ja Vesa Karonen, Otava 2005