Kuvaus

UNBOILED KOTIMAINEN KAUNO/KERTOMAKIRJALLISUUS B3.013
UNBOILED RAJAFANTASIA RAJASCIFI B6.008

REPONEN, KALERVO: LUUTNANTTI HARHON RAKKAUS. Seikkailuromaani. Karisto 1953. 2p. 225. S. K3.

Kariston seikkailuromaaneja -sarja n:o 8. Kunto hyvä ja siisti.

Katso myös muut kohteeni huutonetissä myyjätunnus unboiled:
kotimainen kauno/kertomakirjallisuus 
sotaromaanit 
scifi ja fantasia

kaikki myytävät kirjat ja lehdet 
 

Sulo Helmuth Kalervo Reponen (1894 Mikkeli - 1953 Mikkeli) valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista, minkä jälkeen osallistui kansalaissotaan valkoisten puolella sekä Aunuksen retkelle ja taisteluihin Virossa.

Reposen ensimmäiset julkaistut teokset olivat opettajantoimen ohessa kirjoitetut nuortenkirjat Kyynelkorven kanahaukat (1926) ja Viuhukorven huuhkaja (1928). Myöhemmin Reponen kirjoitti sotaromaaneja kuten omakohtaisiin kokemuksiin perustuva Etulinjoilla Summassa, Yläsommeessa ja Viipurinlahdella (1940) sekä eläinaiheisia kertomuksia ja seikkailukirjoja. 

Reposen kolmas teos, seikkailuromaani Luutnantti Harhon rakkaus ilmestyi 1929 (toinen, uudistettu painos julkaistiin Kariston seikkailuromaanit -sarjassa vuonna 1953). Romaani tuo mieleen samaan aikaan kirjoittaneen Simo Penttilän (Uuno Hirvonen) kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilän kuvitteelliseen Etelä-Amerikkaan sijoittuvat seikkailut.

Monta vuotta sen suuren sodan jälkeen, joka oli opettanut maailman sivis-
tyskansat kumartamaan kultaa ainoina autuaaksi tekevinä aineina ja 
itse-
ään ainoina oikeina jumalina, alkoivat epäitsekkäät aatteet jälleen etsiä si-
jaa maan päällä ja innostaa ihmismieltä jaloihin tekoihin.
   
  Näihin aikoihin joutui San Pedro-niminen pieni tasavalta, joka on kaukana 
Etelä-Amerikan troopillisessa vyöhykkeessä, ankaraan taisteluun ahnetta ja 
sangen ylivoimaista Negrio-nimistä naapuritasavaltaa vastaan. Kourallisella 
miehiä se piti ilmiömäisen sitkeästi puoliaan vihollisen suunnattomia laumo-
ja vastaan, mutta ymmärrettävistä syistä kävi puolustus päivä päivältä hei-
kommaksi. 
  
  Vihdoin näytti kaikki menetetyltä. Vihollisen rautainen rengas supistui su-
pistumistaan puristuen yhä kiinteämmin pienoisen tasavallan sydämen ym-
pärille.
 

(Luutnantti Harhon rakkauss5)

Kun hätä on suuri, apuun rientävät suomalaiset sotilaat. Reposen romaani ei ole kerronnaltaan yhtä sujuvasanaista tai laadukasta kuin Penttilän leikittelevän kepeä proosa, mutta myös tyylilaji on toinen. Lapsenomaista eksotiikkaa pursuileva romanttinen seikkailukertomus tavoittelee vakavia sävyjä, ja onnistuukin paikoitellen kohtalaisesti.

Eversti pysähtyi tuokioksi, kuivasi likomäräksi käyneen otsansa tuhkanhar-
maalla nenäliinallaan ja puhui edelleen: - Siirtyäkseni tuohon kiihottimeen, 
mikä minut sai ryhtymään tähän uhkarohkeaan yritykseen ja mikä viime 
aikoina on meidät kaikki huumannut yltiöpäisesti etenemään, niin en tie-
tystikään epäile kapteeni de Almeidan seikkailua... olemmehan mekin to-
denneet ciban eli tuon ihmeellisen tuoksun... mutta voi ehkä sittenkin olla 
hyvin kysymyksenalaista, onko sen mieletön takaa-ajaminen tarkoitustaan 
ja suuria uhrauksia vastaavaa. Koska on enemmän kuin todennäköistä, että
cibaa ei eritä mikään inhimillinen olento, satumaisen runsas kultasuoni tai 
aarrelipas, niin on aivan varmaa, että se on vain jonkin yrtin, metsän, kei-
taan, harvinaisen vuorilajin tai höyryävän lähteen tuoksua. Totta on, että 
se synnyttää ylen voimakkaan kaipauksen, mutta ei ole ollenkaan varmaa, 
voiko se sen tyydyttää. Vaikka se tuoksu tulisi kouriintuntuvaksi kuin vesi 
tai paksuksi kuin taikina, niin eihän sen pelkkä hengittäminen, siihen uppou-
tuminen tai sen nieleminen tee meitä käsittääkseni onnellisemmiksi - pikem-
min päinvastoin, etenkin kun otamme huomioon, että kaipauksemme on 
suuremmaksi osaksi sielullista eikä ruumiillista laatua.   
  Taas eversti pysähtyi, sytytti savukkeen ja jatkoi miltei kuiskaavalla äänel-
lä:   
  - Kun olen hengelliseen säätyyn kuuluvan miehen poika, on minussa aina 
säilynyt kunnioituksen tunne kristillistä uskoa kohtaan, enkä tahdo salata 
sitäkään, että tämä tunne on vienyt minut vähitellen yhä lähemmäksi järeä-
tä luterilaista kirkkoa, jonka suoraviivaisia jumalanpalvelusmuotoja olen op-
pinut erikoisesti ihailemaan. Tästä huolimatta en ole tullut taikauskoiseksi, 
mutta enhän mitenkään voi jättää ottamatta huomioon aivan selviä Kaitsel-
muksen vihjeitä. Niinpä yön kuluessa tarkoin syvennyttyäni raatometsäyllä-
tykseen olen nyt asiasta täysin päinvastaista mieltä kuin eilen anteeksianta-
mattoman harkitsemattomassa yltiöpäisyydessäni. Mitä enemmän nimittäin
olen asiaa punninnut, sitä vakuuttuneemmaksi olen tullut siitä, että metsä
ei olekaan saatanan, vaan itsensä Jumalan istuttama. Eikö siis sinunkin mie-
lestäsi jatkuva eteneminen olisi hänen määräystensä röyhkeätä rikkomista 
ja sen lisäksi aivan hyödytöntäkin, sillä ken voi Kaikkivaltiaan tahtoa vastus-
taa? 

(ss. 38 - 39)

Luutnantilla oli erikoinen vaikutusvalta eläimiin; se oli peräisin jo hänen
nuoruudenajoiltaan, jolloin hänellä oli ollut elättinä milloin minkinlaisia met-
sänotuksia, enimmäkseen kuitenkin lintuja, nimenomaan petolintuja. Hau-
kat ja kotkat olivat häntä aina viehättäneet; kuten yleensä runoilijoiden tai 
sotilaiden, samoin ne hänenkin mielestään olivat kuvaavimmat vapauden
ruumiillistumat luonnossa; rajattoman riippumattomuuden ja itsenäisyyden
ehdottomana ihailijana oli hänen kiintymyksensä helposti ymmärrettävissä. 

(s. 163)

Täällä hän saattoi pitkät ajat istua jollakin basalttilohkareella liikahtamatta 
tuijottaen vaiteliaan seuralaisensa läpitunkeviin silmiin, tai kunnioituksen, jo-
pa miltei eräänlaisen kateuden tuntein katsellen syrjästä sen höyhenettömän 
pään rohkeitä ääriviivoja. Silloin hänen mieleensä muistui hänen äkillinen 
lähtönsä erämaahan, kirje everstille sekä siinä määritelty Suuren Kaipauksen 
laki.   
  Dibalin tuoksua suitsuili hänen ympärillään, tunkeutui hänen sieraimiinsa ja 
herätti hänessä yhäkin tyydyttämättömän kaipauksen tunnetta, tehden kot-

kankin levottomaksi. Mutta tunne ei enää ollut se sama, joka oli syttynyt hä-
nessä kerran kaukana aarniometsässä. Siitä puuttui nyt kokonaan hurmaava 
varmuus jonkin ihmeellisen autuuden saavuttamisesta; menneisyys, isänmaa, 
koko suuri maailma ei enää painunutkaan alitajunnan pohjattomiin kuiluihin, 
vaan ne nousivat pinnalle ja vaativat luutnanttia tekemään vertailuja nykyi-
syyden ja menneisyyden välillä. Ja hän noudatti vaistomaisesti tunteen käs-
kyä joutuen nyt asettamaan entisyyden nykyisyyden edelle ja sikäli yhä uu-
delleen päätyen kaipauksensa lakiin sekä havaiten, että oli yhä sen vanki. Ja 
silloin hän käsitti luoneensa itselleen elämänohjeeksi ympyrän, jonka kehää
noudattamalla hän ei iankaikkisuudessakaan saavuttaisi minkäänlaista pää-
määrää. 

(s164)

Mitä enemmän hän everstin sanoja mietti, sitä vakuuttuneemmaksi hän tuli 
siitä, että hänen kokeneen esimiehensä sanat sisälsivät suuren viisauden. 
Kerran voimakkaana herännyttä ihmissielun kaipausta ei voinut tyydyttää 
pelkillä seikkailuilla tai merkillisimmilläkään aistimia kiihoittavilla aineilla, 
siihen tarvittiin jotakin enempää: hengen nälkää saattoi vain hengen anti-
milla ravita, sielun janon saattoi vain toinen sielu tyydyttää. 

(ss164 - 165)

Hetkiseksi hän unohti kaiken muun maailmassa. Hän näki vain edessään 
ihastuttavan, värisyttävää myötätuntoa ja salaperäistä kiihkoa herättävän 
nuoren naisen, ainutlaatuisen hänen tähänastisessa elämässään, ja hänen 
sydämensä löi kovemmin kuin koskaan ennen. Hänen ohimoillaan ja käsis-
sään olevat pullistuneet suonet vapisivat sen jyskytyksestä kuin olisi niihin 
ohjattu korkeajännityksinen sähkövirta, ja hänestä tuntui, kuin olisi hänen 
aivonsa vihlaisevalla kouraisulla käännetty nurin, niiden keskipisteeseen tii-
viinä pallona sullottu hänen tähänastinen olemuksensa ja verestävälle pin-
nalle hehkuvaksi kuumennetulla leimasimella painettu yhä uudestaan ja uu-
destaan, satoja, tuhansia kertoja nimi Amala. 

(s. 208)

Rintamalla huumausaineiden käyttö oli yleistä ja normaalia lääkekäyttöä, morfiinia haavoittuneiden kipuihin, heroiinitabletteja lievemmin haavoittuneille. Kaukopartiomiehille jaettiin amfetamiinia sisältäviä Pervitin-tabletteja väsymystä ja nälän tunnetta poistamaan sekä auttamaan nopeissa ja ponnistuksia vaativissa tilanteissa tarvittavan aggression syntymistä. Luutnantti Harhon rakkaudessa Reponen kuvaa huumeiden käyttöä seuraavasti:

- Seis! Ei... mi-mitään mielettömyyksiä! Emmehän tiedä, minkälaisia olento-
ja tuolla alhaalla piileksii, ja siksi meidän tulee noudattaa mitä suurinta va-
rovaisuutta! Vaikka en usko, että alkuasukaskansoilla on tuliaseita, niin on-
han sellaisilla melkein aina äänettömästi toimivia jousipyssyjä tai puhallus-
putkia myrkytettyine nuolineen. Tai... voi tuhannen tulikiven leimahdus!    
  
Hänen aivoihinsa jysähti ensikerran ajatus, että kenties tuo merkillinen 
tuoksu olikin jonkun verenhimoisen vampyyrikansan pirullisen nerokas hou-
kutuskeino, jonka avulla he panivat erämaankulkijan pään pyörälle houku-
tellakseen hänet cibahuumauksessa arvostelukykynsä kadottaneena hel-
poksi saaliikseen.   
  Tuskin tämä otaksuma oli syntynyt hänen aivoissaan, kun hän niin nope-
asti kuin kykeni raahautui lääkearkkusen luo. Siitä hän kaivoi esille pienen 
pussin, jossa olevasta valkoisesta jauheesta antoi hyppysellisen kaikille 
nuuskaistavaksi, myöskin hevosille. Aine oli kokainia, mikä heti turrutti ha-
juhermot ja poisti nälän tunteen, joskin voiteli kielen tarpeettoman liuk-
kaaksi. Vetäistyään sitä itsekin aimo annoksen sieraimiinsa Harho antoi 
joukoilleen asianomaiset käskyt. 

(s55)

Palattuaan jälleen todellisuuteen tohtori yritti nousta seisaalleen, mutta 
huomasi,etteivät jalat jaksaneetkaan kannattaa häntä. Ryömien hän kui-
tenkin onnistui pääsemään atriumin seinustalle, josta tukea haparoiden 
kompuroi jaloilleen, otti alas vanhan keihään ja siihen nojautuen alkoi 
huojuilla eteenpäin.
   
  Kaivaen esiin luutnantin hänelle lahjoittaman sähkölampun hän hissut-
tautui laboratorioonsa, jossa ensin erään keltaisen jauheen ja veden avul-
la puhdisti vatsalaukkunsa ja sitten kaatoi kurkkuunsa puolet muutaman 
tiiviisti suljetun kurpitsapullon rubiininpunaisesta sisällyksestä. Aine oli ar-
vattavasti sangen väkevää liuosta, sillä tuokioksi tohtori käpristyi kokoon, 
mutta jälleen oiettuaan hän oli kuin toinen mies.
   
  Hänen silmiinsä oli syttynyt punerva hehku, niin että näytti siltä kuin hä-
nen äsken nauttimansa neste olisi muutamassa silmänräpäyksessä kiertä-
nyt hänen päähänsä ja täyttänyt hornanpunaisella tulella hänen molemmat
silmämunansa. Terve väri ilmestyi hänen äsken pohjanahkaa muistuttaneil-
le kasvoilleen, ja hänen jäsenensä värisivät kuin hyökkäykseen kyyristy-
neen jaguaarin.
   
  Nautittu aine oli kohottanut hetkeksi hänen ruumiinsa voimat moninker-
taisiksi, mutta hänen sielunsa ei suurestikaan kaivannut keinotekoisia kii-
hoittimia, sillä sitä riitti elähdyttämään ja ravitsemaan villin kostonhimon 
hirvittävä tulivuori. 

(s. 197) 

Aatteellisen Harhon mielestä ihmiskunnalla on edessään hyvä tulevaisuus, mutta vain niin kauan kun se - korkeita, yleviä päämääriä sielussaan aavistellen - pyrkii ylöspäin, yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä hyveitä kehittäen.

Hetkittäin lähelle fantasiaa tai jopa tieteiskirjallisuutta menevässä romaanissa optimistiseen ja uskonnollissävytteiseen idealismiin yhdistyy Reposen synkkä kokemus sodan väkivaltaisesta tuhovoimasta.

Harho jatkoi:   
  - Historia on aikojen kuluessa osoittanut meille ja osoittaa edelleenkin, 
että jo ammoisista ajoista on itsekukin kansa aina pitänyt itseään suhtees-
sa tai toisessa, joskus kaikissakin, Jumalan erikoisessa suojeluksessa ole-
vana tai suorastaan erikoisesti valitsemana kansana, samoin kuin useim-
miten yksityinenkin ihminen siitä hetkestä alkaen, jolloin hänessä minätie-
toisuus ensi kerran herää voimakkaana. Minun vaatimaton käsitykseni on 
taas paljon laajempi, nimittäin sellainen, että kaikki kansat samoin kuin 
kaikki elävät olennot ovat täsmälleen samanlaisessa kaitselmuksen suoje-
luksessa. Toinen kansa pyrkii toiseen päämäärään, toinen toiseen; toinen
yksilö näkee totuuden tällaisena, toinen tuollaisena. Mihin jokin kansa täh-
tää eli mihin se pyrkii, se riippuu sen yksilöistä ja heidän ihanteistaan ja 
uskostaan. Minkälaisena taas yksityinen ihminen näkee totuuden, se johtuu 
monista seikoista: perityistä luonteenominaisuuksista, kasvatuksesta, ym-
päristöstä, älystä ja ennen kaikkea elämänkokemuksista. Mutta kaikki tä-
mäkin on vähemmän tärkeätä kuin se, että hän ponnistelee jotakin kohti ja 
että hänen pyrkimyksensä on ehdottomasti rehellinen. Pääasia käsittääkse-
ni on se, että kaikilla kansoilla ja jokaisella yksilöllä on jokin kiihotin, olkoon 
se sitten melkein mikä hyvänsä, sillä pyrkimys johonkin merkitsee liikettä, 
taistelua ja siis elämää. Tällaisissa puitteissa, sellainen on käsitykseni, on 
kaikilla mahdollisuuksia.
   
  - Tämän kansan alkuhistoria on kauneinta ja lupaavinta, mitä milloinkaan 
olen kuullut, mutta sen loppuvaiheet surullisinta, mitä konsanaan olen näh-
nyt. Goottilaisahualaisilla kantavanhemmillanne oli ihana päämäärä: ikui-
nen rauha. He saavuttivat sen, sillä tällä kerralla kohtalo palkitsi heidän 
kärsimyksensä ja lahjoitti heille keinotkin päämäärän saavuttamiseen. 
Päästyään perille he kuitenkin pysähtyivät, mutta elävän olennon paikal-
leen jääminen merkitsee aina ensiksi tylsistymistä, sitten taantumista ja 
lopuksi kuolemaa. 

(ss. 120 - 121)

- Jotkut kysymykset ehkä kaikkein parhaiten selvittävät heidän aikaansaan-
noksiaan. Millä tavalla he ovat vieneet ihmiskuntaa eteenpäin tieteen, kir-
jallisuuden, taiteen tai uskonnon alalla, jonka viimemainitunkin tulisi kehit-
tyä yleisen edistyksen rinnalla? Mitä he ovat tehneet ikuisen rauhan saavut-
tamiseksi maapallollamme, joka tehtävä olisi ollut heidän ensimmäinen vel-
vollisuutensa yhäti sodan hirmutöistä kärsivää ihmiskuntaa kohtaan?
  
   - Eivätkö he sulkeutuneet tähän kraateriin viettämään ummehtumistaan 
ummehtuvaa erakkoelämää, minkä miltei ainoat tapahtumat supistuivat 
syntymiseen ja kuolemaan? 

(s. 121)

Tohtori hymyilee pirullisesti: hänellä on maanjäristyksen ja tulivuorenpur-
kauksen avain!
   
  Dona kalpenee ja etsii tukea lähimmästä pilarista. Don Alonzo alkaa selit-
tää salaisuttaan kaameasti vääristynein piirtein.
   
  Hän on amorpietaria ja eräitä muita aineita hyväkseen käyttäen keksinyt
laboratoriossaan uuden räjähdysaineen, polykseliinin, mikä on kymmeniä 
kertoja pyrokseliiniäkin voimakkaampaa. Sinä hetkenä, jolloin dona panee 
aikeensa täytäntöön, tohtori vannoo paikkaavansa kuilun seinämässä ole-
van raon ja vaikka koko kuilun polykseliinillä ja sytyttävänsä panoksen. Do-
nan täytyy vajanaisista tiedoistaan ja sivistymättömyydestään huolimatta 
koettaa käsittää, mitä se merkitsee. Panoksen räjähdettyä syöksyy näet 
putouksen ja sen alla olevan suvannon vesi maanalaiseen tulimereen, ja 
silloin lentävät San Amoria, sen asukkaat ja itse don Alonzokin ilmaan, mut-
ta hänen silpotuneet jäsenensä tulevat kuin taivaan kostona satamaan tuh-
kan ja tulisten kivimöhkäleiden kanssa donan ja hänen seuralaistensa pääl-
le, vaikka he olisivatkin jo keitaan ulkopuolella. 

(ss. 148 - 149)

Luutnantti Harhon rakkauden (1929) jälkeen ilmestyivät Ulapan vankeja (1929), Rimpisuon kurjet (1930) ja Porajärven karhu ja Kelon veljekset (1938). Reposen menestysteoksesta Etulinjoilla Summassa, Yläsommeessa ja Viipurinlahdella otettiin ilmestymisvuonna 1940 neljä painosta; romaanista ilmestyi samana vuonna myös ruotsinkielinen painos Vid Summa och Viborgska viken. 

Myöhemmin ilmestyneitä teoksia olivat mm. sotaromaani Kaukjärven huimat sissit (1940), historiallinen romaani Kohtalontie (1945) ja eläinkertomuksia sisältävä Kovapään kosto (1946).
 

KÄYTETYT LYHENTEET:
Kuv. = Kuvitettu. Liitekuvasivut = Numeroimattomia kuvasivuja.
S = Sidottu. Kovakantinen. N = Nidottu. Pehmeäkantinen. Kp = Kansipaperit.
Skk = Sidottu kuvakansin. SKK = Korukansin (kohokuvioin koristeltu kansi).
Nk = Nahkakannet. Ns = Nahkaselkä. JS = Jälkisidos. YS = Yhteissidos.
Fraktuura = Vanha kirjasintyyppi. elk = Esilehdellä tai sisäkannessa kirjoitusta.
eln = Esi- tai nimilehdellä omistajan nimikirjoitus tms.
ell = Esilehdellä omistajan nimi sutattu tai leikattu. Avaamaton = Osa sivuista reunoistaan kiinni (osittain tai kokonaan lukematon kirja, vaatii lehtien avaamista) 
Omi = Kirjassa on tekijän signeeraus tai omistuskirjoitus saajalle

K5 = UUSI. Käyttämätön. K4 = UUDENVEROINEN. Yleensä lukematon.
K3+ = ERINOMAINEN. Käytännössä uudenveroinen tai lähes uudenveroinen tai muuten ikäänsä nähden poikkeuksellisen siisti.
K3 = NORMAALI HYVÄ ANTIKVARIAATTIKUNTO.
K3- = NORMAALI hyvä antikvariaattikunto mutta pientä huomautettavaa.
K2 = Tyydyttävä. K1+ = Tyydyttävän ja heikon rajalla. K1 = Heikko. K1- = Risa

PAKKAUS- JA LÄHETYSKULUT LEHDILLE JA KIRJOILLE ellei toisin mainita 
(lähtee hyvin pakattuina ja pakettilähetykset seurantakoodilla):

Kirjeenä tuleva paketti 7,00 e
Paketti S-koko (maksimipaksuus 11 cm: 11 x 36 x 60 cm) 7,00 e
Paketti M-koko (maksimipaksuus 19 cm: 19 x 36 x 60 cm) 7,90 e
Paketti L-koko (laatikko max. 37 x 36 x 60 cm) 9,90 e
Paketti XL-koko (iso laatikko max. 59 x 36 x 60 cm) 11,90 e

Edullisin lähetyskuluni 7,00 e sisältää "pienlaskutuslisän", jolla kompensoin vähäisistä ostoista aiheutuvaa työmäärää. Myytävät kirjat on lajiteltu laatikkoihin mutta kohteita on yli 10 000 nidettä, joten laatikoiden siirtelyssä on työnsä. Toivon ostajien huomioivan tämän realiteetin, ettei tule jälkikäteen sanomista "lähetyskuluilla rahastamisesta".

Hintani ovat edulliset, aina vertailukelpoiset. Kannattaa huutaa useita kohteita samaan lähetykseen, esimerkiksi S-kokoiseen pakettiin mahtuu hyvä määrä kirjoja ja lehtiä ja samoihin lähetyskuluihin tuhti määrä kortteja. Huomaa myös PALJOUSALENNUKSET. 

UNBOILEDIN JATKUVA PALJOUSALENNUS koskee kaikkia myynnissä olevia kohteitani huutonetissä, mutta ei alle 0,90 e hintaisia kohteita:

Alennus 10 % loppusummasta ennen lähetyskuluja jos voitettuja kohteita vähintään 5 kappaletta ja summa ylittää 33 e
Alennus 15 % loppusummasta ennen lähetyskuluja jos voitettuja kohteita vähintään 10 kappaletta ja summa ylittää 38 e
Alennus 20% loppusummasta ennen lähetyskuluja jos voitettuja kohteita vähintään 12 kappaletta ja summa ylittää 48 e

OSTA ENEMMÄN, MAKSA VÄHEMMÄN !!! Kohteiden suuren määrän vuoksi MYÖS TYHJENNYSALE jatkuu vuoden loppuun saakka ja koskee kaikkia huutonetissä myynnissä olevia kohteitani kirjoja, lehtiä, kortteja ym. 
(ei alle 0,50 e hintaisia):

Alennus 25% loppusummasta ennen lähetyskuluja jos voitettuja kohteita vähintään 25 kpl. ja summa ylittää 60 e
Alennus 35% loppusummasta ennen lähetyskuluja jos voitettuja kohteita vähintään 30 kpl. ja summa ylittää 69 e 

Samat alennukset voimassa myös kotisivujen kohteissa (runsaasti kirjoja, lehtiä, postikortteja ja pienpainatteita). Myynti kotisivujen kautta avautuu muuton jälkeisen inventaarion ja lajittelun jälkeen.


MAKSUKSI KÄY MYÖS VANHAT KIRJAT, POSTIKORTIT, AIKAKAUSLEHDET, SARJAKUVALEHDET yms. Hyvistä annetaan HYVÄ vaihtoarvo. 

Jatkuvasti MYÖS OSTETAAN vanhoja aikakauslehtiä ja postikortteja. Tarjoa !
Yhteydenotot sähköpostiin armas.hepovirta@gmail.com

    

    img150 correction 2  

WWW.KULTAOMENA.COM
HISTORIAA, NOSTALGIAA, TIETOA JA TULKINTAA

 

Näytä lisää Näytä vähemmän

Huutokauppa

Lähtöhinta:
4,50 €
Sulkeutuu 2 vrk 15 h 16 min
tai 5 minuuttia viimeisen tarjouksen jälkeen.
Lisää muistilistalle Poista muistilistalta

Huutokauppa

Lisätiedot

Maksaminen ja toimitus

Huutohistoria
Lähtöhinta 4,50 € Sulkeutuu 2 vrk 15 h 16 min

Kysymykset

Kysy myyjältä, viestit ovat julkisia.
Kirjaudu sisään tai luo uusi tunnus.