Ruotsi 1928 Kreuger & Toll Ab - Tulitikkuimperiumi

Ruotsalaisen tulitikkuimperiumin arvopaperi vuodelta 1928. Sisäsivun allekirjoituksista löytyy myös Ivar Kreugerin ja Paul Tollin signeeraukset.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ivar_Kreuger

Ivar Kreuger (ääntämys: kry:´g?r) (2. maaliskuuta 1880 Kalmar, Ruotsi – 12. maaliskuuta 1932 Pariisi[1]) oli ruotsalainen sijoittaja, liikemies ja teollisuusyrittäjä. Kreuger loi imperiuminsa tulitikkuteollisuudella kahden maailmansodan välillä ympäri Eurooppaa. Häntä on kuvattu myös Ponzi-tyyliseksi huijariksi, joka siirteli rahaa tytäryhtiöiden välillä kuvitteellisten tuottojen esittämiseksi. Kreugerin tehtyä itsemurhan vuonna 1932 hänen kirjanpitonsa paljastui pääasiassa tekaistuksi.

Kreuger syntyi Kalmarissa varakkaan pankkiirin Ernst August Kreugerin lapseksi. Koulussa hän oli lahjakas, hyppäsi kaksi luokkaa yli ja pääsi 16-vuotiaana opiskelemaan Tukholmaan Kuninkaalliseen teknilliseen korkeakouluun, jossa hän suoritti kaksi insinöörin tutkintoa, vain 20-vuotiaana. 1900-luvun alussa hän oli töissä insinöörinä seitsemän vuotta Yhdysvalloissa, Meksikossa ja Etelä-Afrikassa.[3]

Palattuaan Ruotsiin Kreuger perusti vuonna 1908 rakennusyrityksen Kreuger & Tollin yhdessä ystävänsä insinööri Paul Tollin kanssa. Kreuger & Toll rakennutti muun muassa Tukholman Olympiastadionin, Tukholman kaupungintalon ja NK:n pääkonttorin.

Kreuger perusti 1917 Svenska Tändsticks AB:n, josta tuli maailmanlaajuinen yritys ja Euroopan tulitikkumarkkinoilla lähes monopoli. Yritys sulautettiin Kreuger & Tolliin, ja Kreuger perusti Yhdysvalloissa uuden yrityksen nimeltä International Match Corporation, joka hallitsi lähes koko maailman tulitikkukauppaa.

Ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman laman aikana Kreugerin yritykset lainasivat rahaa velkaantuneille Euroopan valtioille ja saivat samalla tulitikkumonopolin niissä maissa. Vuonna 1929 Kreuger lainasi 28 miljoonaa dollaria Romanialle. Romania taas antoi Kreugerin tulitikuille yksinoikeuden. Romania maksoi velkansa vasta vuonna 2002. Kreuger sai pian haltuunsa Pohjois-Ruotsin metsäteollisuuden ja loi selluloosakartellin.

Kreuger perusti vuonna 1929 paperitehdas SCA:n ja osti puhelinyhtiö Ericssonin osakkeita, ja hän sai haltuunsa myös kaivosyhtiö Bolidenin osakkeita sekä monien ruotsalaisten pankkien osakkeita. Ulkomailla hän osti Deutsche Unionsbankin osakkeita Saksasta ja ranskalaisen Union de Banques à Parisin. Vuonna 1931 Kreugerin hallussa oli noin 200 pankkia. Wall Streetin pörssi romahti 1929 ja suuri lama alkoi. Se oli kova isku Kreugerille ja hänen imperiumilleen.

Kreugerin omaisuus oli huippuaikoina 20 miljardia Ruotsin kruunua, vuoden 2000 valuuttakurssin mukaan 100 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Laman vuosina hänen pankkinsa myönsivät neljän miljardin kruunun lainoja.

Vuonna 1932 kiersi huhu, että Kreugerin omistamien yritysten taloustilanne horjui. Kreuger & Toll oli huomattava yhtiö Wall Streetillä. Samana vuonna se hakeutui konkurssiin, ja ilmeni, että sen 250 miljoonaa dollaria oli olematonta rahaaselvennä.

Ivar Kreuger löydettiin 12. maaliskuuta 1932 kuolleena vuoteestaan Pariisin asunnostaan. Hän oli ampunut itsensä välttääkseen oikeudenkäynnit.

Monien salaliittoteorioiden mukaan Kreuger olisi itse aiheuttanut konkurssinsa. Ennen konkurssia hän oli jakanut tuhansia debentuureja. Ne olivat siihen aikaan hyvin suosittuja, sillä Kreugerin imperiumin nousu oli työllistänyt monia ja monet ruotsalaiset olivat innolla sijoittamassa rahaa näihin ”Kreugerin papereihin”. Romahduksen jälkeen monet menettivät omaisuutensa.