SILKKIÄISPUUN ALLA tai Boo KYÖKIN PUOLELLA tai Ruck KEVÄTTÅ

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Florence L. Barclay: SILKKIÄISPUUN ALLA: SEITSEMÄN PÄIVÄN ROMAANI. Suomennos: Tyyni Haapanen. Päällys: Eeli Jaatinen. 1994 WSOY (kolmas painos *). 188-sivuinen nidottu kirja, täysin ehjä ja siisti, takakannessa tarran jälkeä, ei merkintöjä.              (* kansi kuten toinen painos 1935 WSOY:n 10 markan sarjassa Eeli Jaatisen päällyskuvalla).

Silkkiäispuun alla: Seitsemän päivän romaani (1916; Through the Postern Gate 1911) on romanttinen viihdeklassikko 1900-luvun alusta. Jo viikkojen ajan Guy Chelsea on ujuttanut itsensä iltapäivisin Charterisin perheen puutarhaan nauttimaan teetä ruusunlehtiä muistuttavista kupeista. Teehetken valtiatar on Miss Christobel Charteris, jonka veljentytärtä Mollieta Guy käy aina iltapäivisin liehittelemässä. Mollien tapaaminen on kuitenkin vain veruke Guylle. Varsinainen syy tapaamisille on Miss Christobel, jonka klassisen kauniit kasvonpiirteet ovat kaivertuneet unohtumattomasti Guyn mieleen. Nyt Mollie lähtee viikoksi pois, ja Guy katsoo tilaisuutensa saapuneen. Aivan kuten Israelin sotajoukko valloitti Jerikon seitsemäntenä päivänä, Guy laatii samanlaisen suunnitelman valloittaakseen häntä vuosikymmentä vanhemman Christobelin…

Florence Louisa Barclay (o.s. Charlesworth, 1862 Limpsfield, Surrey, Englanti –  1921) syntyi anglikaanisen kirkkoherran tyttärenä. Hänen puolisonsa vuodesta 1881, Charles W. Barclay, oli Herefordshiren kirkkoherra. Florence Barcklayn sisar Maud Ballington Boot oli Pelastusarmeijan johtaja. Yli 40-vuotiaana kirjailijan uran aloittanut Florence L. Barclay julkaisi 11 rakkausromaania, ensimmäisenä The Wheels of Time (1908; Ajan ratas 1916). Toinen romaani, The Rosary (1909; Rukousnauha 1914) oli menestys: se on käännetty kahdeksalle kielelle ja on filmattu viidesti. Romaanista The Mistress of Shenstone (1910; Shenstonen rouva 1915) tehtiin 1921 samanniminen mykkäfilmi.

Florence L. Barclayn romaaneista ja novelleista on ilmestynyt suomennokset Rukousnauha (1914; The Rosary 1909; suom. Hilja Tiililä), Shenstonen rouva (1915; The Mistress of Shenstone 1910), Ajan ratas (1916; The Wheels of Time 1908), Erottava seinä (1916; The Wall of Partition 1914; suom. Tyyni Haapanen), Silkkiäispuun alla: Seitsemän päivän romaani (1916; Through the Postern Gate 1911; suom. Tyyni Haapanen. 1920 ilmestyi Yrjö G.:n suomennos nimellä Suoraan pikkuportista: Seitsemän päivän romaani), Tähden johtaessa (1916; The Following of the Star 1911), Särkynyt sädekehä (1917; The Broken Halo 1913), Myrkkypuu (1918; The Upas Tree 1912), Valkoiset sisaret: Tarina kahdenneltatoista vuosisadalta (1919; The White Ladies of Worcester 1917), Sydämeni on siellä (1920; My Heart's Right There 1914) ja Tyhjänä palautettu (1920; Returned Empty 1920; suom. Jalmari Finne).

Tyyni Tuulio (aiemmin Tyyni Haapanen-Tallgren, 1892 Karvia – 1991 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, kirjallisuustutkija, suomentaja ja filosofian kunniatohtori (1960). Hänen tuotantoonsa kuuluu tutkimuksia, elämäkertoja, romaaneja ja pakinoita sekä maailmankirjallisuuden merkittäviä käännöksiä. Hän työskenteli kirjailijana ja kääntäjänä korkeaan ikään saakka.

2. Sigrid Boo: KYÖKIN PUOLELLA. 1973 WSOY SiniSet (yhdeksäs painos). 207-sivuinen nidottu kirja, kansissa pientä kulumaa ja selässä lukutaite (ks. kuva), muuten täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä. Suomennoksesta on ilmestynyt useita painoksia; suomentajan nimeä ei mainita.

Kyökin puolella (1931; Vi som går kjøkkenveien 1930) on nuoren norjattaren kirjoittama romaani, josta tuli hetkessä yksi pohjoismaissa suurimman menekin saavuttaneita ajanvieteromaaneja. Se on filmattu useaan otteeseen. Hemmoteltu ylioppilastyttö Helga Breder suunnittelee Pariisin matkaa, mutta isän rahahuolien takia matka kuivuu kokoon. Sen sijaan tyttö joutuu leikillisen vedonlyönnin seurauksena kotiapulaiseksi ventovieraisiin oloihin. Ensimmäinen päivä keittiössä on hirvittävä: kädet ja jalat ihan hervottomat, pää tyhjä kuin tynnyri ja 364 samanlaista päivää jäljellä! Mutta Amor tulee tyylikkään gentlemanni-autonkuljettajan hahmossa ja monet jännittävät perhetapahtumat luovat vaihtelua yksinäisen tytön elämään.

Sigrid Boo (1898 Oslo – 1953 Oslo) oli norjalainen kirjailija. Hän vietti lapsuutensa 1899–1909 Etelä-Norjassa Larvikissa, mutta eli pääosan elämästään Oslossa. Sigrid Boon esikoisromaani on Valmuen (1922; ei suom.). Hänen teoksiaan on käännetty ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi. Romaaneista on tehty useita filmatisointeja. Teoksissaan Boo käsittelee mm. rakkautta, tuberkuloosia ja kotiapulaisen elämää, kuten menestyskirjassaan Vi som går kjøkkenveien (1930; Kyökin puolella 1931). Romaanin samanniminen filmatisointi ruotsalaisine rinnakkaisversioineen valmistui 1933 ja yhdysvaltalainen elokuva Servants' Entrance 1934. Suomalaisen komediaelokuvan Kyökin puolella (1940, ohj. Risto Orko) pääosia esittivät Helena Kara ja Tauno Majuri. Sigrid Boon kymmenestä romaanista suomeksi on ilmestynyt kuusi: Kyökin puolella (1931; Vi som går kjøkkenveien 1930), Tällaisinakin aikoina.... (1933; Selv i tider som disse 1932), Rakas oma minä (1935; Alle tenker på sig – det er bare jeg som tenker på mig 1934), Mutta muuten meillä oli hauskaa (1939; Ellers hadde vi det festlig 1938), Nauru ei ole kortilla (1943; Daglig strev i Norden 1942) ja Kun onni potkaisee ... (1941; Heldig ung dame 1940). Suomeksi eivät ole ilmestyneet En dag kom hun tilbake (1937), Fire i bilen (1937), Livhanken (1937) ja Heldig ung dame (1940).

3. Berta Ruck: KEVÄTTÄ JA RAKKAUTTA. Englanninkielestä tekijän luvalla suomentanut Aune Lindström. Päällys: Eeli Jaatinen. 1973 WSOY SiniSet 97 (viides painos). 211-sivuinen nidottu kirja, lukematon, kannen reunoissa vähän kulumaa (ks. kuva), muuten täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Kevättä ja rakkautta (2. p. 1936 WSOY Kymmenen markan romaaneja 70;   3. p. 1952 WSOY Riksin sarja 32;  ensimmäinen painos nimellä: Mitä Joan nimitti rakkaudeksi 1928 Minerva; alkuteos The Land Girl’s Love Story 1919) on sota-aikaan [ensimmäinen maailmansota] sijoittuva romanttisen hauska kertomus kaupunkilaistytöstä, joka jättää pölyisen toimiston [Lontoossa] ja lähtee maanviljelysleirille töihin. Joan on katkerasti pettynyt rakastetun hylättyä hänet toisen naisen vuoksi ja hän toivoo terveen maalaiselämän parantavan haavat. Leiri tuntuu kuitenkin kaikkea muuta kuin viihtyisältä. Kova kuri, rankkaa työtä aamusta iltaan – ja ympärillä pelkkiä tyttöjä! Mutta sitten kuvaan ilmestyy salaperäinen nuori upseeri. Ilmestyy myös uskoton poikaystävä uusine ystävättärineen. Mutta monien kommellusten ja väärinkäsitysten jälkeen kaikki selviää ja onnen aurinko säteilee pilvien lomasta.

Englantilaisen Berta Ruckin suuren suosion saavuttanut rakkausromaani ilmestyi suomeksi 1936 [1928*]. Tässä se on alkuperäisenä suomennoksena, kielellä jolla sitä on luettu vuosikymmenien ajan.  *] Mitä Joan nimitti rakkaudeksi / Berta Ruck: The land girl’s love story ; tekijän luvalla englanninkielestä suomensi Aune Lindström. Minerva, 1928.

Amy Roberta (Berta) Ruck (1878 Murree, Punjab, Intia – 1978 Aberdyfi, Wales, Englanti) oli englantilainen kirjailija. Lapsuutensa hän asui Intiassa, missä hänen isänsä oli upseerina. Hän alkoi 1905 kirjoittaa novelleja ja jatkokertomuksia lehdille. Hänen esikoisteoksensa, romaani His Official Fiancée (1914), on filmattu kahdesti (1919 ja 1944 Ruotsissa). Satavuotiaana 1978 kuollut kirjailija julkaisi 1905–1972 lähes kahdeksankymmentä romaania ja runsaasti novelleja. Suomeksi romaaneja on ilmestynyt kymmeniä, ensimmäisinä ”Seitsemän vuotta Rakelin tähden” (1920; suom. K. K.) ja Virallinen morsian (1921).

Berta Ruckin teosten varhaisimpia suomentajia oli Aune Lindström (1901–1984), taidehistorioitsija, Ateneumin taidemuseon amanuenssi ja intendentti sekä Helsingin yliopiston taidehistorian dosentti, joka sai professorin arvonimen 1961. Aune Lindströmin suomentamina ilmestyivät Berta Ruck’in romaanit Paikkaa haetaan (1925; Sir Or Madam 1923), Mallityttö (1927), Nykypäivien maantieritari (1927), Kittenin salainen avioliitto (1928), Mitä Joan nimitti rakkaudeksi (1928; 2. p. 1936 – 5. p. 1973 nimellä Kevättä ja rakkautta) ja Mies vähittäismaksulla (1929). Muita 1920-luvun suomentajia olivat Väinö Nyman (Toisen tytön kengissä 1922), Aito Kare (Rakkauspulveri 1923, Liian kaunis tyttö 1924), Alpo Kupiainen (Himmennyt helmi 1925), Elsa Soini (Tanssitähti 1925) ja Irja Lindström (Helmivaras 1928). Monissa varhaisemmissa käännöksissä suomentaja on merkitty tyyliin ”A. Mnen” tai ”K. K.” tai sitä ei ole lainkaan mainittu.

4. Harald Selmer-Geeth: SILTALAN PEHTORI. Aarni Koudan muuttamaton, alkuperäinen suomennos. Päällys: Aimo Virtasalo. 1973 WSOY SiniSet 123 (kuudes painos). 219-sivuinen nidottu kirja, lukematon, kannen reunoissa vähän kulumaa (ks. kuva), muuten täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Siltalan pehtori (1904; Inspektorn på Siltala 1903) on kartanoromantiikan klassikko, ikinuori rakkaustarina, josta on tehty jo useita elokuvaversioitakin. Nyt se elää uutta kukoistuskauttaan Siniset-sarjassa. Oi, miten kaunis hän oli! Luulen että nainen on kaunein maatessaan reessä ihaniin pehmoisiin nahkasiin peitettynä, turkisten ympäröidessä kasvoja, jotka pakkanen on purrut kaksin verroin raikkaammiksi, sileiksi ja punastuviksi. Näin hurmioituneena ylistää Siltalan pehtori elämänsä naista, kartanon kaunista kapteeninrouvaa.

Werner August Örn (1853 Viipuri – 1913 Salmi) pääsi ylioppilaaksi Helsingin normaalikoulusta 1873 ja suoritti oikeustutkinnon Helsingin yliopistossa 1880. Hän sai varatuomarin arvon 1883. Örn toimi Viipurin kaupungin oikeuspormestarina 1898–1907 ja Salmin kihlakunnanatuomarina 1907–1913. Hän kirjoitti salanimellä Harald Selmer-Geeth romaanin Inspektorn på Siltala (1903; suom. Siltalan pehtori 1904), josta tehtiin myöhemmin näytelmä ja kaksi elokuvaversiota (1934 ja 1953). Hänen toista teostaan Min första bragd (1904; ei suom.) pidetään yleisesti ensimmäisenä suomalaisena salapoliisiromaanina.