Stefan Spjut: STAALO ja SUSI

Kuvan hyväkuntoiset kirjat:

STAALO

Like, 2013. 1. painos. Kovakantinen kirja kannen suojapaperilla. 722 sivua.

SUSI

Like, 2018. 1. painos. Kovakantinen kirja kannen suojapaperilla. 436 sivua.

”Lapin taikaa tihkuva jännitystarina Norrlannin erämailta

Pohjois-Ruotsissa Sarekin korpimaassa eräs luontokuvaaja ottaa 70-luvun lopulla valokuvan juoksevasta karhusta, jonka selässä istuu jokin karvainen, ihmisenkaltainen olento. Hän väittää ottaneensa kuvan peikosta.

Seuraavana vuonna pohjoisruotsalaiselta kesämökiltä katoaa mystisesti poikalapsi, eikä häntä löydetä koskaan. Pojan äiti sanoo, että jättiläinen vei lapsen mukanaan.

Vuonna 2004 Susso Myrén saa vanhan valokuvan käsiinsä ja kuulee, että Lapissa eräs äiti on nähnyt mökkinsä pihalla karvaisen olennon vaanimassa pientä poikaansa. Myrén matkustaa Pohjois-Ruotsiin ja alkaa selvittää valokuvan olennon mysteeriä. Peikot eivät ole kuvitelmaa, ja ihmislapset kiinnostavat niitä yllättävän paljon.

Staalo on pohjoisen eksotiikasta ja mytologiasta ammentava omintakeinen jännitysromaani, jota on verrattu Stephen Kingin varhaiseen tuotantoon.”

”Lumouduin. Staalon kiehtova tarina tempaa vastustamattomasti mukaansa ja yllättää koko ajan. Spjut kirjoittaa mestarillisen uskottavasti Pohjolan metsissä asustavien peikkojen ja maahisten olemassaolosta. Hänen kielensä tavoittaa niin tarkasti ja taitavasti sen arjen, jonka me muuten tunnemme läpikotaisin, että se suorastaan hehkuu kirjan sivuilta.” 

– Karl Ove Knausgård

”Staalo venyttää todellisuuden rajoja.” 

– Tidningen Kulturen

”Taianomainen sanan varsinaisessa merkityksessä.” 

– Värmlands Folkblad

”Stefan Spjut on taitava kirjoittaja, kelpo tyyliniekka ja varsinainen piru pitämään lukijaa jännityksessä.” 

– Helsingborgs Dagblad

”Susi on jatkoa Stefan Spjutin edelliselle kirjalle Staalo.

Peikonmetsästäjä Susso Myrén on erakoitunut, kunnes hänen ystävänsä Diana tulee vierailulle. Toisaalla Anders löytää valtavan suuren suden, mutta sitten tapahtuu kauheita, eikä Anders ole enää entisensä.

Lennart – vetreä seniori – pakenee vankimielisairaalasta ja tahtoo kostaa Sussolle…

Spjut ei ole sortunut kirjoittaessaan kliseisiin: Susso Myrén ei ole mikään ylivoimainen toimintasankari, vaan tavallinen nainen, joka tarvitsee ystäviensä ja jopa äitinsä apua selviytyäkseen.

Spjut on erinomainen tunnelmanluoja. Hän käyttää vanhoja taruja tavalla, joka on kunniaksi skandinaaviselle kirjallisuudelle ja pohjoisen mytologialle. Staalojen, peikkojen ja muiden outojen otusten kummallisuus on läheistä, jopa tuttua.

Kirjan suomentaneet Stella Vuoma ja Ida Takala ovat tehneet hienoa työtä: kirjan käännös on kaunista suomen kieltä.”