Tarja Ylitalo:7" Mua kuule äiti / Kaiken kokea yksin saa"

Tarja Ylitalon ja Seppo Leinon yhtyeen ihan hyväkuntoinen jukebox-single Mua kuule äiti/Kaiken kokea yksin saa. Emi 9c-006-38359 ( 45 )vuodelta 1979.

Ei kuvakansia.

Tarja Ylitalo (o.s. Suhonen, s. 5. maaliskuuta 1951 Lieksa) on suomalainen iskelmälaulajatar, jonka uran menestyksen päivät osuivat 1980-luvulle.

Tarja Ylitalo levytti ensimmäiset levytyksensä jo 1969, mutta menestystä täytyi odottaa vielä yli kymmenen vuotta. 70-luvulla Ylitalo toimi Tuomo Ylitalon orkesterin solistina. 1978 hän sai levytyssopimuksen Matin ja Tepon levy-yhtiö M&T Tuotannossa. Seuraavana vuonna levytys Kerrasta poikki lähetettiin Syksyn Sävel -kilpailuun, mutta laulu ei päässyt loppukilpailuun asti. Siitä huolimatta laulu nousi Jokamiehen listalla ykköseksi ja siitä tuli paitsi Tarja Ylitalon läpimurtohitti, myös yksi vuoden 1980 suosituimmista iskelmistä.

Tarja Ylitalo oli 80-luvun alussa yksi kysytyimpiä artisteja Suomessa. Kolme ensimmäistä pitkäsoittoa myivät timanttilevyyn oikeutettavan määrän ja neljäskin vielä kultaa. Suosituimpia hittejä olivat mm. Mustankippee, Miks ei aina voi olla lauantai, Ei tämä tyttö lempeä anele, Yöjuna sekä Tyttö Pohjolasta. Hyvin monissa Ylitalon lauluissa korostettiin maaseudun rauhallisuutta verrattuna vilkkaaseen kaupunkilaiselämään.

Vuonna 1990 Tarja Ylitalo levytti toistaiseksi viimeisimmän hittinsä Syys surumielinen, joka samalla esitteli uudistuneen, rauhallisemman ja vakavamman Tarja Ylitalon. Samanlaista tyyliä jatkettiin vielä seuraavillakin levyillä, mutta ilman suurempaa menestystä.

Tarja on osallistunut Syksyn Sävelen finaaliin kahdesti lauluilla Ei tämä tyttö lempeä anele (v. 1983, sijoitus 3.) ja Syys surumielinen (v. 1990) sekä kerran Euroviisukarsintoihin v. 1988 laululla Maata vaadin, taivaanrantaa. Laulua ei ole kuitenkaan levytetty koskaan.

Tarja Ylitalo asuu nykyisin Pellossa aviomiehensä Tuomon kanssa.

Olli Karhi on kirjoittanut Tarja Ylitalon elämäkertakirjan Kerrasta poikki - Tarja Ylitalon tie tähtiin (Karas-Sana, 2002).

Albumit

* Kerrasta poikki (1980)
* Tyttö Pohjolasta (1981)
* Tunteet voit näyttää (1982)
* Ei tämä tyttö lempeä anele (1983)
* Ylitalon Tarja (1985)
* Sittenkin vain sinä (1988)
* Syys surumielinen (1990)
* Mitä vain luokses teen (1992)
* Onnenruusu (1994)

Kokoelmia

* Tarja Ylitalo (1988)
* Tyttö Pohjolasta (1991)
* 20 suosikkia – Kerrasta poikki (1997)
* Parhaat – 20 suosikkisävelmää (1997)
(Lähde: Wikipedia)