THE BIG BOSS - Lohikäärmeen nyrkki (1971) SUOMIJULKAISU K-18

Tunnettu myös nimellä: FISTS OF FURY (1971)

Kuvien loppuunmyyty Bruce Lee -klassikko.

LEIKKAAMATON VERSIO!!

Ikäraja: -K18-

Uutena ostettu ilmestymisajankohtana. Kunto pelkkää PRIIMAA!!!


Kuvaus/juoni:

"Kiinan sisällissota, joka päättyi Mao Zedongin johtamien kommunistien voittoon 1949, oli Hongkongin historian käänteentekevä tapahtuma. Shanghain tekstiiliteollisuusyrittäjät siirsivät pääomansa ja tehtaansa Hongkongiin, jossa halpaa työvoimaa tarjosivat kaupunkiin tasaisena virtana saapuvat pakolaiset. Hongkongin teollistuminen ja kehittyminen Aasian talousmahdiksi alkoi. Vuonna 1947 siirtokunnassa oli 147 tehdasta, joissa oli töissä 51 000 ihmistä. Vuonna 1970 tehtaita oli jo 17 000 ja työläisiä niissä noin 600 000."

"Siinä missä melkein koko muu maailma seurasi John Maynard Keynesin oppeja, joiden mukaan valtiovallalla oli merkittävä rooli taloudellisen toiminnan säätelijänä ja suunnittelijana, Hongkongin talouspolitiikasta päättävät virkamiehet suosivat klassista laissez-faire-kapitalismia: matalaa verotusta, vapaita markkinoita ja hallituksen mahdollisimman vähäistä puuttumista talouselämään. Virkamiehistä merkittävin oli Adam Smithiä ihaileva Sir John Cowperthwaite, joka toimi Hongkongin taloussihteerinä vuosina 1961–1971. 1970-luvulla hänen luomaansa talouslinjaa alettiin kutsua "positiiviseksi non-interventionismiksi"."

"Hongkongin elokuvataide tarjosi näkökulman siihen, miltä tämä loistava taloudellinen menestys tuntui ruohonjuuritasolta katsottuna. Vuonna 1965 Hongkongin suurin elokuvayhtiö Shaw Brothers alkoi tehdä uudentyyppisiä toimintaelokuvia, joissa väkivalta oli aiempaa realistisempaa ja miessankarit korostetun maskuliinisia. Silmiinpistävänä piirteenä näissä elokuvissa oli niiden synkkä ja traaginen pohjavire. Tarinat päättyivät usein sankarin kuolemaan, ja fyysisellä kärsimyksellä suorastaan hekumoitiin etenkin Jimmy Wang Yu'n pääosittamissa elokuvissa."

"Vuonna 1970 Wang Yu oli käsikirjoittanut, ohjannut ja pääosittanut Shaw Brotherseille elokuvan The Chinese Boxer, jota pidetään varsinaisen kungfu-elokuvagenren ensimmäisenä teoksena. Keskustellessaan samana vuonna perustetun tuotantoyhtiö Golden Harvestin pomon Raymond Chow'n kanssa mahdollisesta yhteistyöstä, Bruce Lee vakuutti pystyvänsä tarjoamaan hänelle parempaa toimintaa kuin mitä The Chinese Boxerissa oli nähty. Leen näyttelijäura Hollywoodissa oli The Green Hornet ?sarjan (1966–67) jälkeen jämähtänyt paikoilleen, ja hän oli akuutissa rahan tarpeessa. Elokuvanteko Hongkongissa tuntui järkevältä pelisiirrolta uran tässä vaiheessa, varsinkin kun The Green Hornet oli jo tehnyt hänestä siellä jonkinasteisen tähden. Lee oli ottanut yhteyttä myös Shaw Brothersin pomoon Run Run Shawiin, mutta tämä tarjosi hänelle vain näyttelijän perussopimusta. Golden Harvestilta Lee sai enemmän rahaa ja myös enemmän taiteellista vapautta."

"Bruce Leen läsnäolon lisäksi The Big Bossista tekee kiinnostavan sen juoneen sisältyvä vastakkainasettelu. Juonessa Thaimaaseen jäätehtaalle töihin tuleva maalaispoika Cheng joutuu keskelle työtaistelua, kun tehtaan johto ei työläisten mielestä pysty tyydyttävästi selittämään miksi heidän tovereitaan katoilee mystisesti. Pääoman ja työn välisen ristiriidan kuvauksena The Big Boss on suorastaan radikaalin vasemmistolainen, ja vetää tässä mielessä vertoja samoihin aikoihin Suomessa toteutetulle työtaistelukuvaukselle Laukaus tehtaalla (1973). Hongkongilaiselokuvassa aihe on jouduttu hieman naamioimaan tekemällä jäätehtaan pomosta huumekauppias, jolloin on mahdollista tulkita elokuva vain Bruce Leen taisteluksi rikolliskoplaa vastaan. Marxilaisittain suuntautunut katsoja taas hoksaa nopeasti, että jäälohkareiden sisälle piilotetut huumepussit symboloivat työläisten tuottamaa lisäarvoa, joka on tehtaan omistajan vaurauden varsinainen lähde."

"Mainitussa Erkko Kivikosken työläisdraamassa vanha metallityöläinen Henriksson päätyy ottamaan oikeuden omiin käsiinsä ikäänkuin viimeisenä epätoivoisena tekona, jolla ei ole muuta motiivia kuin kosto. Chengin tilanne on hieman monimutkaisempi. Ennen lopullista ratkaisua hän pohdiskelee myös mahdollista paluuta Kiinaan vanhan äitinsä luokse, jota hän kungfutselaisen etiikan mukaan on velvollinen auttamaan. Cheng päättää kuitenkin käydä viimeiseen taistoon jäätehtaan johtajaa vastaan, lojaalisuudesta työläiskollegoitaan kohtaan, joille hän on tietynlaisessa isoveljen asemassa (The Big Bossin alkuperäinen kiinankielinen nimi on suomeksi käännettynä "Tang-vuoren isoveli"). Veljelliseen joukkoon, jota Cheng päättää itsensä uhraten auttaa, lukeutuvat myös läheisen bordellin ilotytöt, joiden ansiosta hän on saanut selville johtajan täydellisen pahuuden. The Big Bossissa on siis jo idullaan teema, joka toistuu monessa 1970-luvun kungfu-elokuvassa: veljellinen tasa-arvo vastaan kungfutselainen hierarkkisuus."

"Bruce Lee ei arvostanut ohjaaja Lo Weitä, eikä Lo nauti erityisempää arvostusta kungfu-elokuvan fanienkaan keskuudessa. Lo'ta pidetään hutiloijana, joka saattoi esimerkiksi kuunnella raviselostusta radiosta samalla kun jotain kohtausta kuvattiin. The Big Bossissa Lo'n huolimattomuus näkyy selvimmin kohtauksessa, jossa ison pomon poika tappaa Chengille totuuden isänsä huumebisneksistä kertoneen prostituoidun. Kohtauksessa rikotaan räikeästi 180-asteen sääntöä: tappaja tulee sisälle kuvassa oikealta, mutta prostituoitu saa rintaansa vasemmalta heitetyn veitsen. Toisaalta The Big Bossissa on myös hienosti ohjattuja kohtauksia, ja elokuvan "vasemmistolaista" piilotekstiä kuljetetaan johdonmukaisesti loppuun asti. Yksi erityinen yksityiskohta kannattaa nostaa esiin. Loppupuolen öisessä taistelukohtauksessa Cheng lyö vastustajansa lautaseinän läpi niin, että seinään jää miehenmuotoinen aukko. Tätä on yleensä pidetty naurettavana "sarjakuvamaisuutena" ja osoituksena Lo Wein huonosta mausta. On kuitenkin huomionarvoista, että kiinan kielen kahden kirjoitusmerkin yhdistelmä, joista sana "elokuva" muodostuu tarkoittaa kirjaimellisesti käännettynä "sähköisiä varjoja". Ennen lautaseinän läpi lyömistä näemme seinällä häilyvät taistelijoiden mustat varjot. Varjon muuttuminen aukoksi seinässä tarkoittaa siis, että tämä elokuva ei ole pelkkää fiktiota vaan totista totta, kurkistusaukko Hongkongin todellisuuteen."

"Tarantinon Once Upon a Time in Hollywood -elokuvassa Bruce Lee esitetään itserakkaana mahtailijana, ja epäilemättä hän olikin henkilö, joka ei pitänyt kynttiläänsä vakan alla. Ottaen huomioon Leen oletetun narsismin ja itserakkauden, on erikoista, että hän Hongkong-elokuvissaan aina esitti vähäpätöisiä, rahvaanomaisia hahmoja, joiden ainoa kunnioitusta herättävä ominaisuus oli ylivertainen taistelutaito. The Big Bossissa hän on alimmista alin olento, kouluttamaton siirtotyöläinen (nykykielellä puhuttuna "halpatyöläinen"), joka vielä tekee itsestään täyden pellen juopottelukohtauksessa. Tämä on hahmo, johon Hongkongin aikalaisyleisö taatusti pystyi samaistumaan."

"Elokuvatutkija Yip Man-Fung on esittänyt, että Leen jatkuvaa suosiota ei kuitenkaan voi selittää pelkällä työväenluokan sankari -imagolla. Hänen mukaansa Lee personifikoi myös niitä arvoja ja ideologioita, jotka ovat keskeisiä kapitalistiselle yhteiskunnalle: individualismia, kilpailua, voittamista. The Big Bossissa Lo Wei ilmaisee Leen/Chengin erityisyyttä sijoittamalla hänet joukkokohtauksissa aina hieman sivuun muista työläisistä."

"Ei ehkä ole liian kaukaa haettua nähdä Bruce Leen kamppailulajifilosofiassa tietynlaisia yhteneväisyyksiä Cowperthwaiten positiivisen non?interventionalismin kanssa. Molemmille oli ominaista pragmaattisuus ja joustavuus, kiveen hakattujen menettelytapojen kaihtaminen. Tässä mielessä kiinnostavaa on, että Manner-Kiinan hallintoa vuonna 2019 vastustaneiden Hongkongin mielenosoittajien strategian pohjana oli Leen kuuluisa "ole kuin vesi" -opetus. Vesi on nöyrää ja ottaa sen astian muodon, johon se kaadetaan. Ehkä Bruce Leen jatkuvan suosion salaisuus piilee samanlaisessa hahmottomuudessa. Katsoja voi nähdä hänessä niitä asioita, joita haluaa: vasemmistolaisuutta tai oikeistolaisuutta, erikoisuutta tai tavallisuutta, mahtailua tai nöyryyttä."