Tiina Pihlajamäki RANT. TA. LI tai Timo Pusa TUOMAS JA POIKA

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Timo Pusa: TUOMAS JA POIKA: KERTOMUS. Kansi: Anne Randén. 1986 Kirjayhtymä. 179-sivuinen sidottu kirja, lukematon, ehjä kansipaperi, itse kirja täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Tuomas ja poika: Kertomus (1986) on Timo Pusan ensimmäinen romaani. Nyt he ovat kahden, Tuomas ja poika. Kuinka heidän käy? Selviävätkö he, kun Arjaa ei enää ole? Mitä tänään vaaditaan mieheltä, joka joutuu huolehtimaan koulua aloittavan pojan elämästä? Mistä eväät ja ratkaisut, kun on käytävä työssä, yövuorossakin? Tai oltava pitkiä aikoja työttömänä. Lastensuojeluviranomainen katsoo Tuomasta ja poikaa suurennuslasilla. Naisväki ja sukulaiset puuttuvat kaikkeen. Mutta isällä ja pojalla on yhdessä hyvä. Vaikeuksien keskelläkin he ovat perhe. Timo Pusa kuvaa romaanissaan tätä ”miesten perhettä” lämpimästä ja oivaltaen. Hän osoittautuu myös taitavaksi työnkuvaajaksi.

Timo Pusa (1951 Kotka – 1996 Kotka) kuvaa realistisesti rannikkokaupungin ihmisten ja erityisesti merimiesten elämää. Teoksille on ominaista syvä ymmärtämys vähäosaisia ihmisiä kohtaan. Vaikka hän aloitti kirjailijanuransa kahdella runokokoelmalla, hänen läpimurtoteoksekseen tuli romaani Tatuoitu sydän, joka kertoo nuoresta merimiehestä. Pusa lähti itse merille viisitoistavuotiaana ja seilasi noin viisi vuotta muun muassa tankkereissa. Hän asui Kotkassa. Timo Pusa on julkaissut proosateokset Opporits ja muita novelleja (1982), Tuomas ja poika (1986), Tatuoitu sydän (1988), Ilona täällä (1990), Mä näin sut ensin (1991), Tähtien kanveesi (1991), Onnen ruuma (1992), Taivas heiluu (1992) ja Barentsilta tuulee (1994) sekä runokokoelmat Tuulessa hymyilevä puu (1978), Yövuoro (1979) ja Yhä hymyilevät puut (1996).

2. Tiina Pihlajamäki: RANT. TA. LI. 2006 Atena. 196-sivuinen sidottu kirja, lukematon, ehjä kansipaperi, itse kirja täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Rant. Ta. Li. (2006) on hauska ja koskettava romaani pojista, joille maailma on liikaa ja liian vähän. ”Jos olen vesimies, niin sellainen pieni ja ohut kalan sukulainen, josta näkyy läpi. Vesimiehet eivät käy koulua eivätkä joudu petaamaan sänkyä ja solmimaan nauhoja. Mutta ne voivat joutua petokalan kitaan.” 10-vuotiaan Jussin mielestä maailmassa on virhe. Ihmiset eivät noudata hänen sääntöjään. Appelsiininkuoret arkistoidaan sängyn alle! Perunat ja kastike pidetään lautasella erillään! Kun arki ei toimi, Jussi pistää ranttaliksi. 5-vuotiaan Oskarin äiti puolestaan ihmettelee, mikä hänessä on vikana, kun hän ei ole osannut kasvattaa lastaan. Taaperona Oskari ihastutti älyllään, mutta nyt ongelmia tulee niin pihalla kuin päiväkodissakin. Jussin ja Oskarin kohdatessa myös aikuisten silmät aukeavat sille, miten rajulla törmäyskurssilla lapset ovat muiden kanssa.

”Rant.ta.li on saanut aiheensa siitä, miten erilainen lapsi elää erilaista, ikään kuin muiden kanssa rinnakkaista elämää ja miten yhden perheenjäsenen poikkeavuus vaikuttaa koko perheeseen. Pihlajamäki kirjoittaa kahden pojan tarinaa. Kymmenvuotias Jussi kertoo tapahtumista itse, viisivuotiaan Oskarin elämä avautuu äidin kuvaamana. Lopussa poikien tarinat kohtaavat. Vaikka tarinoiden yhteen sovittaminen ei suju aivan kitkatta, Pihlajamäen ratkaisu on kuitenkin romaanin henkilöille ja samalla lukijoille avartava, silmiä avaava, helpottavakin. Sosiaali- ja terveysalan termein kai voitaisiin sanoa, että lopussa poikien äidit saavat toisistaan vertaistukea.” - Riitta Vaismaa

Tiina Pihlajamäki (s. 1966 Turku) asuu Mynämäellä. Hän on ammatiltaan opettaja. Hän on työskennellyt myös lastenkodin ohjaajana ja erityisopettajana. Tiina Pihlajamäen teokset käsittelevät painokkaasti lapsia ja lasten asemaa yhteiskunnassa. Esikoisteos Siitä ei voi kertoa (2003) kertoo nuoresta tytöstä, joka Balkanin sodan vankileiri-kokemuksiensa jälkeen päätyy todistajaksi sotarikostuomioistuimeen. Teos sai Olvi-säätiön kirjallisuuspalkinnon 2003. Toinen kirja Rant. Ta. Li. (2006) kuvaa erilaisten lasten asemaa perheessä ja yhteiskunnassa.