Viktor Klimenko ja ystävät: KELLO KÄY, AIKA LOPPUU. 2002 Pol

KELLO KÄY, AIKA LOPPUU. MUISTATKO VIELÄ SEN LAULUN. Viktor Klimenko ja ystävät. 2002 Polar Art.

01. Prologi (1:00)
02. Kristallivirta (2:10)
03. Niin kuin lähde (2:22)
04. Golgatan veressä voima on (2:38)
05. Pauhatkoompa elon meri (2:27)
06. Jumalan virta (2:07)
07. Päivä vain (2:54)
08. Täällä kuljen niinkuin vieras (2:23)
09. Niin alhaalla kenkään ei kulje (2:20)
10. Miksi viivyt sä (3:24)
11. Jeesus, ristis juurella (2:10)
12. Elon Herra (3:27)
13. Oi, tunnetko tuon ihmeellisen nimen (1:57)
14. Päivä on tuleva (3:22)
15. Tuhlaajapoika (1:54)
16. Kuule rukouksein, Jeesus (2:53)
17. Uskollisuutesi suuri on (3:42)
18. Kasta mua Hengellä (2:56)
19. Meren tiedän (2:18)
20. He saapuvat juhlimaan (2:15)
21. Oi Herra valtaa (3:02)
22. Kun murheen mustat pilvet (2:45)
23. Sellaisenaan (3:26)
24. Nyt riemuiten laulaa (1:29)
25. Siunattu varmuus (2:19)
26. Epilogi (1:15)

CD-levyn kansilehtisessä Viktor Klimenko kertoo mm.: Tämä levy ei syntynyt halusta laulaa vanhoja nostalgisia lauluja, vaikka sille tuntuu olevan juuri nyt tilausta. Haluni on ollut päästä syvemmälle hengelliseen elämään. (...) 30.8.2002 viimeistelin äänitettä kutsumalla studioon sellaisia muusikoita ja laulajia joiden kanssa oletin sen onnistuvan. Studioympäristö tosin hieman hämmensi kokemattomia. Oli ongelmallista luoda kotikokouksen tunnelmaa. Alkurukouksen jälkeen selostin mistä on kyse ja mitä tavoittelin: "En ole pyytänyt teitä tänne laulamaan ja soittamaan taiteellisesti korkeatasoisen mittapuun mukaan, vaan toivon teidän tuovan esille aidoimmat ja syvimmät tunteenne siitä mihin te uskotte. Sen tunteen minä haluan tallentaa, en niinkään esitystä. Välineiksi olen valinnut laulun ja soittimet. Kun nauhoitus käynnistyy aloitamme 'kokouksen' ja se päättyy kun ei enää ole sanottavaa. Älkää yrittäkö muuta kuin välittää hengen paloa. Antakaa tunteiden kuulua mutta älkää tunteilko. Nauha käy!" Laulujen välille on leikattu edesmenneen legendaarisen saarnaajan Vilho Soinisen palavasta saarnasta iskulauseita, jotka ovat kuin tähän päivään tarkoitettuja. (...)

Viktor Klimenko syntyi 1941 Pyhäniemellä Itä-Karjalassa suomalaismiehityksen aikana. Perhe asutettiin Suomeen. Käytyään keskikoulun ja harjoitteltuaan mainosalalla Klimenko ryhtyi laulamaan, opiskelemaan jazzbalettia ja näyttelemään. Hänen näyttelijänuransa alkoi Elannon näyttämöllä ja Imatran teatterissa ja jatkui sittemmin mm. Helsingin kaupunginteatterissa ja muutamassa elokuvassa. Laulajanura alkoi 1962. Ensimmäinen single ”Tuhansien järvien maa” ei menestynyt, mutta ”Jokaiselle joku on kai rakkain” (1964; Dean Martinin ”Everybody Loves Somebody”) oli jo hitti. Myöhemmin Klimenko tuli tunnetuksi laulavana kasakkana. Hänen ensimmäinen venäläisiä lauluja sisältänyt levynsä Stenka Rasin (1970) myi Suomessa yli 50 000 kpl. Seuraavat albumit Milaja (1972) sekä Country & Eastern (1973) myivät molemmat kultaa. Viktor Klimenko sai Suomen kansalaisuuden vuonna 1973. Tultuaan uskoon 1980 hän alkoi esiintyä pääasiassa helluntaiseurakunnissa ja kirkoissa. Hän on julkaissut lukuisia hengellisen musiikin albumeita, joista Jeesus on Herra (1981) myi kultaa sekä Suomessa että Ruotsissa. Viktor Klimenko on julkaissut teokset En voi enää vaieta: Poikani profetia Suomen kansalle (1982; nimellä Sinetti poikani näylle 1992), Sinä et kuole! (1983) ja Hääkutsu (1992).