Ylärakkola: Edvard Gylling, Itä-Karjalan suom.rakentaja, skp

Hyväkuntoinen ( K3 ) sidos , kansipaperit
luettu , pientä käytön jälkeä papereissa
lue Gyllingistä esim : http://fi.wikipedia.org/wiki/Edvard_Gylling

pari pätkää sieltä :
"
Gylling teki valintansa ja valitsi kommunismin rakentamisen sosiaalidemokratian reformien sijaan. Hän muutti Leninin kutsumana vuonna 1920 Venäjälle Neuvosto-Karjalaan. Siellä hän toimi Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan (aiemmalta nimeltään Karjalan työkansan kommuuni) kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajana 19201935. Kommuuni perustettiin Tarton rauhansopimuksessa Itä-Karjalalle luvatun autonomian toteuttamiseksi, siten kuin neuvostojohto sen ymmärsi. Gylling toimi myös Petroskoin puoluekoulun opettajana 1921.

Hän keräsi Neuvosto-Karjalan johtoon muitakin suomalaisia emigranttikommunisteja, ja toteutti järjestelmällisesti politiikkaa, jonka tarkoituksena oli lisätä alueen taloudellista riippumattomuutta ja vaurautta sekä suomenkielistää karjalainen väestö.[4] Suomenkielisiä kouluja perustettiin runsaasti. Neuvosto-Karjalan rakennustyöhön myös järjestelmällisesti houkuteltiin suomalaista työväkeä Kanadasta ja Yhdysvalloista asti, mistä saatiinkiin rekrytoitua tuhansia suuren laman aikana. Gylllingin politiikalla oli alkuvaiheessa Leninin ja Stalininkin hyväksyntä.

Alueen väestön parissa Gylling oli useimpia kollegoitaan ja satraappimaisia tsaarinaikaisia edeltäjiään suositumpi ja hänet tunnettiin jopa "Karjalan keisarina". Hänen on sanottu unelmoineen jonkinlaisesta "punaisesta Suur-Suomesta", mikä 1930-luvun Stalinin puhdistuksissa tulkittiin "nationalistiseksi sovinismiksi" ja jopa liittoutumiseksi "valkosuomalaisten fasisistien" kanssa.

Gyllingin kansallisuuspolitiikka tuomittiin kommunistisen puolueen Karjalan aluekomitean kokouksessa tammikuussa 1935 ja saman vuoden lokakuussa hänet ensimmäisessä puhdistusaallossa erotettiin tehtävistään Karjalassa yhdessä oikean kätensä Kustaa Rovion kanssa.[4] Tämän jälkeen Neuvosto-Karjalan hallinnossa ja puoluekoneistossa toimineet sadat suomalaiset joutuivat lähes viimeiseen mieheen vainojen uhreiksi ja alueen koko suomenkielinen väestökin siinä määrin, että on voitu puhua etnisestä puhdistuksesta. Suomenkieliset painotuotteet käytännössä kiellettiin tasavallan alueella ja vastateesinä Gyllingin suomalaistamispolitiikalle alettiin virallisissa yhteyksissä käyttää kyrillisillä aakkosilla kirjoitettua niin sanottua Bubrihinkarjalaa.

Suomalaisten kohtaloita Stalinin ajan Neuvostoliitossa laajasti arkistolähteistä tutkinut Eila Lahti-Argutina antaa matrikkelissaan (2001) tiedon, jonka mukaan 17. heinäkuuta 1937 vangittu Edvard Gylling olisi Neuvostoliiton Korkeimman oikeuden sotilaskollegion päätöksellä tuomittu 14. kesäkuuta 1938 rikoslain kohtien §58/1a, §58/2, §58/7, §58/8 ja §58/11 nojalla ammuttavaksi.

Lahti-Argutinan mukaan Gylling teloitettiin tuomion lukupäivänä Kommunarka-teloituspaikalla Moskovassa.[1
"
semmoista se oli, olitpa mitä mieltä tahansa Isän teloittajat iskivät , paitsi Suomensyöjän  O.W.Kuusisen kohdalla , joka osasi luovia aina ...

Kuntoluokitus: (K5=uusi, K4=erinomainen, K3=hyvä, K2=tyydyttävä, K1=kehno)

Voittajalle postituskulut; raha tililleni ja kirjapaketti / kirje postiin !

Muut kohteeni näet tästä linkistä!

Fennica-tiedot alla :
Tekijä(t): Ylärakkola, Arvo.
Nimeke: Edvard Gylling, Itä-Karjalan suomalainen rakentaja / Arvo Ylärakkola.
Julkaistu: Helsinki ; [Tukholma] : Otava : Finn-kirja, 1976 (Keuruu : Otava)
Ulkoasu: 376 s., 4 kuval. : kuv.
Aineisto: kirja
Kieli: fin
ISBN: 951-1-04043-X (nid.)
91-7428-002-3 (sid.)
Kohdehenkilö: Gylling, Edvard.
UDK-luokitus: 929 Gylling