60-lukua Kiva kuvateos LAHTI

Varmasti harvinainen kaupunkiopas jossa paljon kuvia vaikka sivuja vain n. 32
Koko 24,5 x 17cm

Kuvaselitykset ja alkutekstit viidellä eri kielellä Suomi Ruotsi Englanti Saksa ja Venäjä

Teksti Tauno Lautamatti
Kuvat sama henkilö 47kpl sekä Volker von Bon 1kpl, Fred Runeberg 2kpl ja Mauno Viljakainen 3kpl
Kustantaja Kuvataide
Painotyö Oy Tilgman Ab

LAHTI Suomen neljänneksi suurin kaupunki sijaitsee jääkauden perintöä olevien Vesijärvelle avautuvien harjanteiden keskellä. Lahden vanha kauppapaikka, sittemmin Lahden kylä ja myös Lahden kauppala kaksinetuhansine asukkaineen mahtuivat hyvinkin näiden harjanteiden muodostaman kolmion sisäpuolelle. Nykyinen Lahti on jo kasvanut 75.000 asukkaan kaupungiksi ja ylittänyt nuo harjanteet kymmenkunnan laajan esikaupunkialueen voimalla. Nyt ovat jo kerrostalojenkin tornit nousseet näille harjanteille ja kaupunkimainen asutus laajenee joka suuntaan. Kaupungin kasvu onkin vertojaan vailla maassamme. Lahden kylän palon jälkeen v. 1877 alkoi uusi kausi. Kylä muodostettiin kauppalaksi paloa seuranneena vuonna, sai rautatien ja sen mukana virisi Lahdessa ripeä taloudellinen toiminta. Lahden kaupunki perustettiin v. 1905 ja se säilyikin aina vuoteen 1959 saakka maan nuorimpana kaupunkina. Se veti puoleensa kauppaa ja teollisuutta, asukasluku kasvoi ja kaupunki valtasi uutta alaa ympäröiviltä maalaiskunnilta. Toisen maailmansodan jälkeen Lahti sai huomattavan väestönlisän n. 10.000 henkeä luovutetusta Karjalasta, pääasiassa Viipurista. Tällä hetkellä voidaankin todeta, että noin kolme viidettäosaa Lahdesta on syntynyt
sotien jälkeisenä kehityskautena. Jos halutaan kuvata kaupungin luonnetta parilla sanalla, olisi Lahtea kutsuttava kauppa- ja teollisuuskaupungiksi. Näin siitäkin huolimatta, että varsinaista suurteolisuutta on Lahdessa varsin vähän. Muutaman suurteollisuuteen laskettavan laitoksen lisäksi on erittäin runsaasti keskisuurta ja pienteollisuutta ja nimenomaan huonekaluteollisuus on valtaosaltaan keskittynyt Lahteen. Sen lisäksi on aivan viime vuosina perustettu kaupunkiin useita nykyaikaisia vaatetusalan tehtaita. Pohjois- maiden suurin ikkunanlasitehdas sekä maan suurin panimo kuuluvat myös lahtelaisten teollisuuslaitosten joukkoon.

Kuva Lahdesta jäisi toispuoliseksi ellei myös mainittaisi kaupungissa olevia kulttuurilaitoksia: 7 oppikoulua, kansanopisto, teknillinen oppilaitos, kauppaoppilaitos y.m. Maan suurin radioasema sijaitsee Lahdessa. Salpausselän talvikisat ovat jokatalvinen urheilu- ja kansanjuhla, jonka ansiosta Lahden nimi on tullut myös kansainvälisesti tunnetuksi erikoisesti urheiluväen keskuudessa.
Kaupungin nopean kehityksen eräänä aiheena lienevät sen hyvät liikenneyhteydet sekä ympäröivään vauraaseen maakuntaan että pääkaupunkiin ja Suomenlahden satamiin. Vesijärven Päijänteen laaja vesistö puolestaan tarjoaa hyvät puutavaran kuljetusmahdollisuudet samalla kun se on eräs sisävesimatkailun valtaväylistä, missä vanhojen Päijänteen- laivojen lisäksi liikennöi myös nykyajan tunnuksena nopea kantosiipialus.