Ahti Rytkönen - Savupirttien kansaa
Kuvaus
WSOY
1931
Kansipapereissa ikälisää
Pehmeäkantisen kirjan kannet ovat hyväkuntoiset
Sivut siistit ja kirja ehjä nidoksestaan tai sidoksestaan
Ei merkintöjä
Mustavalkoisia valokuvia
Rytkönen teki vuosina 1924-33 sanastusmatkoja Pohjois-Savoon ja Kainuuseen, kesällä jalkaisin ja veneellä, talvella hiihtäen. Matkojen tuloksena syntyivät myös pohjoissavolaisen kansanelämän kuvaukset Savupirttien kansaa, Tuohitorven mailta ja Tuulastulilta ja karhumailta.
Ahti Aarno Rytkönen oli kielitieteilijä, professori h.c. Vanhemmat: Antti Juhani Rytkönen ja Olga o.s. Söderman. Rytkönen syntyi Ilmajoella, mistä perhe muutti pian hänen syntymänsä jälkeen Lahteen ja sen jälkeen Helsinkiin. Hän valmistui ylioppilaaksi Helsingin normaalilyseosta 1917.
Rytkönen oli opetellut valokuvaustaidon itsenäisesti. Hän kuvasi kansan jokapäiväistä elämää eri puolilla Suomea.
Vuosina 1924–1933 Rytkönen toimi Sanakirjasäätiön stipendiaattina. Hän keräsi aineistoa suunnitteilla ollutta suomen kansankielen sanakirjaa varten Pohjois-Savossa ja Kainuussa ja valokuvasi näillä matkoillaan.
Rytkönen perusteli Sanakirjasäätiön edustajille kameran hankintaa toteamalla, että ”monia murresanoja ja erilaisia työtapoja kuvaavia sanoja on miltei mahdotonta selittää sanallisesti”. Rytkösen kamera tallensikin ansiokkaasti kuvasarjoja eri työvaiheista. Ensimmäinen työkuvasarja oli pärekopan valmistuksesta.
Kuvauskalusto kulki aina mukana, ja kuvat kehitettiin paikan päällä helposti pimennettävissä tiloissa, kuten riihissä, perunakuopissa ja saunoissa. Ensimmäiset värikuvat Rytkönen otti lasilevyille jo 1930-luvulla.
Ahti Rytkönen (1899–1989) oli kansakoulunopettaja, joka valmistui 1924 filosofian kandidaatiksi. Vuosina 1938–1965 hän työskenteli Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun suomen kielen lehtorina ja sai professorin arvonimen 1964.
Rytkönen on kirjoittanut lukuisia kieli- ja kansatieteellisiä artikkeleita sekä pohjoissavolaisen kansanelämän kuvauksia.Teksti: Jaana Onatsu
Vuonna 1923 Ahti Rytkönen pääsi sanastajaksi eli sanaston kerääjäksi Sanakirjasäätiön suunnittelemaan suomen kansankielen sanakirjaan. Rytkönen oli ahkera sanastaja, ja hän teki vuosina 1924-33 sanastusmatkoja Pohjois-Savoon ja Kainuuseen, kesällä jalkaisin ja veneellä, talvella hiihtäen. Matkojen tuloksena syntyivät myös pohjoissavolaisen kansanelämän kuvaukset Savupirttien kansaa, Tuohitorven mailta ja Tuulastulilta ja karhumailta.
Maaninka Pielavesi iisalmi Lapinlahti ovat alue josta aineisto on koottu
