Aino Kallas - Sudenmorsian + Aino Kallaksen maailma kirjat
Kuvaus
Aino Kallas - Sudenmorsian + Kai Laitinen - Aino Kallaksen maailma kirjat
Balladinomainen tarina Aalosta, joka verensä vetoa totellen muuttuu vainotuksi ihmissudeksi.
Aino Kallaksen (1878–1956) klassinen riivatun rakkauden kuvaus on nuorten naisten kulttilukemistoa. Vuonna 1928 ilmestynyt villin arkaainen mestariteos on säilyttänyt harvinaisen lumovoimansa. Sen taustaelämyksenä oli Aino Kallaksen palava rakkaus Eino Leinoon.
”Niin tänä valkiana Juhannusyönä Aalo, Priidik metsävahdin vihitty vaimo, ensimmäistä kertaa ihmissutena juoksi.”
Arkaistisella kielellä kirjoitettu virolainen kansantarina metsänvartija Priidikistä ja hänen nuoresta vaimostaan Aalosta. Suden kutsuma, yliluonnollisen voiman ja intohimon riivaama Aalo kulkee öisin ihmissutena. Päivisin hän elää tavallista elämää, kunnes Priidikin ja kyläläisten epäilyt heräävät...
Kirjailija
Krohnien älymystösuvun tyttärestä tuli virolaisen diplomaatin vaimo ja suurperheen äiti. Kirjailijan kutsumus oli hänelle kuitenkin tärkein tehtävä läpi elämän. Hänen tunnetuimpia teoksiaan on romaani Sudenmorsian (1928).
Aino Kallaksen isä oli Julius Krohn, joka käytti myös kirjailijanimeä Suonio. Kallaksen äiti oli Suomalaisen Tyttökoulun johtaja Maria Lindroos. Jo nuorena Aino kirjoitti runoja ja novelleja, jotka kuvasivat romanttista rakkautta. Kallas avioitui 1900 virolaisen kansanrunouden tutkijan ja diplomaatin, tohtori Oskar Phillip Kallaksen, kanssa. Heille syntyi viisi lasta. Perhe asui aluksi Pietarissa mutta muutti vuonna 1904 Viroon ja asettui asumaan Tarttoon. Aino Kallas kiinnostui heti uuden kotimaansa elämästä ja historiasta ja liittyi kulttuuripoliittiseen yhdistykseen nimeltä Noor-Eesti, joka toimi Viron itsenäisyyden puolesta.
Kukku Melkas - Historia, halu ja tiedon käärme Aino Kallaksen tuotannossa
Tutkimus tarkastelee suomalais-virolaisen kirjailijan Aino Kallaksen (1878–1956) proosatuotantoa osana ilmestymisajankohtansa kulttuurista ja yhteiskunnallista kontekstiä. Tutkimuksen kontekstuaalinen metodi yhdistää feministisen ja perinteisen kirjallisuudentutkimuksen annin kulttuuri- ja yhteiskuntahistorian tietoon ja metodiikkaan. Kallaksen tuotanto kytketään paitsi modernismin ja modernisaation prosessien yhteyteen myös samanaikaisten naismodernistien yhteyteen.
Aino Kallas - Kolmas saattue (ei kuvissa)
kanssavaeltajia ja ohikulkijoita - muistoja ja muotokuvia
