Arto Paasilinna: JÄNIKSEN VUOSI tai SULOINEN MYRKYNKEITTÄJÄ

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Arto Paasilinna: JÄNIKSEN VUOSI. Päällys: Pekka Loiri. 2004 WSOY, Kolibri-pokkari (viides painos). 182-sivuinen nidottu kirja, ehjä ja siisti (kansissa aivan vähäistä taittumaa; ks. kuva), ei merkintöjä.

Jäniksen vuosi (1975) on hauska ja haikea kertomus miehen ja jäniksen uskomattomasta pakoseikkailusta ruuhka-Suomen ansoista ulos luontoon, vapauteen ja todellisten urotöiden pariin. Elämäänsä väsynyt toimittaja Vatanen törmää työreissullaan jäniksenpoikaseen. Täydellisellä kumppanilla on paitsi pitkät korvat myös anteeksiantava luonne. Vaikka virkavalta, kirkonmiehet, sotajoukot, osuuskauppaväki ja metsänpedot juonittelevat parhaansa kaksikon päänmenoksi, herkkää villieläintä eivät putkan kalteritkaan pysty pitelemään… Romaanin pohjalta Risto Jarva ohjasi menestyselokuvan (1977), jossa Vatasta esitti Antti Litja ja jänistä useampikin jäniksenpoikanen.

”Vatanen säntäsi pankista kadulle. Hän lähti juoksemaan jalkakäytävää pitkin niin nopeasti kuin suinkin kintuistaan pääsi. Vastaantulijat jäivät ällistyneinä katsomaan miestä, joka pötki pakoon pankista kädessään kori, josta pilkistivät esiin pienet jäniksenkorvat.”

”Lukukokemuksen jälkeen sydän läpättää ilosta ja naurulihaksia pakottaa.” – Bengt Viklander, Gefle Dagblad 1992

2. Arto Paasilinna: SULOINEN MYRKYNKEITTÄJÄ. Päällys: Pekka Vuori. 2002 WSOY, Loisto-pokkari (teoksen 9. painos). 194-sivuinen nidottu kirja, lukematon, ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Suloinen myrkynkeittäjä (1988) on Suomen luetuimpiin kirjailijoihin kuuluvan humoristin loistava teos. Pohjoisessa Siuntiossa punaisen tuvan pihamaalla on juhannusruusu nupullaan ja orvokit kukkivat. Lempeä tuuli puhaltaa koivikon halki, mikäpä everstinna Linnea Ravaskan on eläessä. Hauraan näköinen vanha rouva kävelee kuitenkin levottomana: on eläkkeen maksupäivä. Jo kuuluukin auton ääni. Joku ajaa sitä pientä vaihdetta kiduttaen, on kuin tukehtuva porsas kiljuisi. Kylki edellä heittäen auto tunkeutuu rauhalliseen pihapiiriin. – Taasko se alkaa, voihkaisee Linnea. Sieltä on tulossa Kauko Nyyssönen, Linnean kasvattipoika ja hänen ystävänsä. Alkaa tavallista hillittömämpi resuaminen, saunominen ja juopottelu. Ystävien pakottama Kauko alkaa vaatia Linneaa tekemään testamenttinsa hänelle. Peloissaan Linnea allekirjoittaa ja tuntee ettei hän enää ole turvassa. Hän pakenee torpasta silmässä synkkä kiilto. Vielä tässä nähdään kenen käy huonosti ja millä tavalla, tuumii ravakka Linnea. Estottoman humoristisesti Arto Paasilinna käsittelee vakavaa asiaansa. Hurja juonenpunoja on parhaassa vauhdissa.

Arto Paasilinna (s. 1942 Kittilä) opiskeli Lapin kansankorkeakoulussa yleis- ja keskikouluaineiden linjan vuosina 1962–63. Hän oli 1960- ja 1970-luvulla toimittajana useissa lehdissä sekä päätoimittajana Apu-lehdessä ja Suomen Kuvalehdessä. Hänen esikoisteoksensa on Karhunkaataja Ikä-Alpi (1964), ensimmäinen romaani Operaatio Finlandia (1971). Vuoteen 2009 mennessä ilmestyi viitisenkymmentä teosta, pääosa romaaneja; tuotantoa oli käännetty 46 kielelle ja myyty arviolta 4–6 miljoonaa nidettä. Teoksia on filmattu sekä Suomessa että Ranskassa Jäniksen vuosi ja Ulvova mylläri, Saksassa Suloinen myrkynkeittäjä. Suomessa on tehty elokuviksi Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä, Hurmaava joukkoitse-murha ja Kymmenen riivinrautaa, Onnellinen mies ja Hirtettyjen kettujen metsä sekä televisiosarjaksi Suloinen myrkynkeittäjä. Suomessa hänen tuotannostaan on tehty kymmeniä näytelmiä sekä ammatti- että harrastajanäyttämöille.