Arto Paasilinna: OPERAATIO FINLANDIA: RUOTSIN KESÄHYÖKKÄYS

Arto Paasilinna: OPERAATIO FINLANDIA: RUOTSIN KESÄHYÖKKÄYS SUOMEEN. Gummerus (4. painos 2012), West Point. 197-sivuinen nidottu kirja, lukematon, ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Operaatio Finlandia (1972) on hirtehinen sotaromaani, Arto Paasilinnan esikoisteos, hänen varhaistuotantonsa helmi. Teos on tyyliltään humoristinen sodankuvaus, jossa on sekoituksia kansallisajattelusta ja suurpolitiikasta pohjoismaisessa mittakaavassa. Sen tapahtumat sijoittuvat vuoden 1977 Ruotsiin ja Suomeen, joiden välille puhkeaa sota mm. Ruotsin fasistisen hallituksen ja Ahvenanmaan itsenäistymispyrkimyksen johdosta. Ruotsin joukot nousevat maihin Turussa, Vaasassa ja Ahvenanmaalla, minkä aikana suomalaiset joukot aloittavat oman hyökkäyksensä Pohjois-Ruotsiin aloittaen Haaparannasta.  Suomen hallitus istuu pommisuojassa Suurkirkon alla, turkulaiset naiset viihdyttävät ruotsalaisia upseereita ja Itä-Suomessa pari sotilaskarkuria ottaa haltuunsa kokonaisen kylän. Operaatio Finlandia on huikea yhdistelmä yhteiskunnallista satiiria, vakavaa sotaromaania ja hulvatonta veijaritarinaa. Arto Paasilinna on omistanut teoksensa nykyiselle Ruotsin kuninkaalle, silloiselle kruununprinssille Carl Gustaville, ja luvannut kirjoittaa teokseensa toisenlaisen loppuratkaisun jos se joskus käännetään ruotsiksi. Kaikesta näkee, että suuri humoristi on syntymässä. Yleisradio toteutti Operaatio Finlandiasta 50-minuuttisen radiokuunnelmaversion vuonna 2012. Sen ohjasi ja dramatisoi Jussi Niilekselä ja tuotti Hilkka Salo. Näyttelijöinä olivat muun muassa Vesa Kietäväinen, Marko Keskitalo, Janne Kallioniemi, Auvo Vihro, Laura Jurkka ja Jope Ruonansuu.

Arto Paasilinna (s. 1942 Kittilä) opiskeli Lapin kansankorkeakoulussa yleis- ja keskikouluaineiden linjan vuosina 1962–63. Hän oli 1960- ja 1970-luvulla toimittajana useissa lehdissä sekä päätoimittajana Apu-lehdessä ja Suomen Kuvalehdessä. Hänen esikoisteoksensa on Karhunkaataja Ikä-Alpi (1964), ensimmäinen romaani Operaatio Finlandia (1971). Vuoteen 2009 mennessä ilmestyi viitisenkymmentä teosta, pääosa romaaneja; tuotantoa oli käännetty 46 kielelle ja myyty arviolta 4–6 miljoonaa nidettä. Läpimurtoteos Jäniksen vuosi (1975) on käännetty 20 eri kielelle, mm. hepreaksi, japaniksi, kreikaksi ja liettuaksi. Teoksia on filmattu sekä Suomessa että Ranskassa Jäniksen vuosi ja Ulvova mylläri, Saksassa Suloinen myrkynkeittäjä. Suomessa on tehty elokuviksi Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä, Hurmaava joukkoitsemurha ja Kymmenen riivinrautaa, Onnellinen mies ja Hirtettyjen kettujen metsä sekä televisiosarjaksi Suloinen myrkynkeittäjä. Teoksista on tehty kymmeniä näytelmiä sekä ammatti- että harrastajanäyttämöille.