C.O. Rosenius: Elämän leipää

SLEY 1957, 848 sivua, sidottu, kovakantinen, ei kansipapereita. Jumalan valittu ase Pohjoismaissa, syntyi Ruotsissa Nysätran pitäjässä Länsipohjassa vuonna 1816. Hänen isänsä oli pappi, ja lapsuudestaan asti hurskaasta pojasta piti tulla isänsä uran jatkaja. Ylioppilaaksi tultuaan hän kirjoittautuikin Uppsalan Yliopiston teologisen tiedekuntaan, mutta sisäinen murros vei hänet pian jättämään akateemiset opinnot. Hänestä tuli maallikkosaarnaaja ensin Tukholman englantilaiseen kirkkoon vuonna 1840 ja vuodesta 1857 Betlehem-kirkkoon. Tukholmassa syntyi hänen aikanansa herätys niin kuin monilla muillakin Ruotsin paikkakunnilla. Roseniuksen vaikutus oli kuitenkin ehkä laajin, ei puhujana, vaan kirjailijana. Ystävien toivomuksesta hän alkoi vuodesta 1842 julkaista "Pietisten"-nimistä lehteä. Tässä lehdessä julkaistuista kirjoituksista koottiin sitten Roseniuksen kaksiosainen "Roomalaiskirjeen selitys" sekä viisi vuotta hänen kuolemansa jälkeen, joka tapahtui 1868, käsillä oleva "Elämän leipää" eli, niinkuin sen nimi ruotsiksi on, "Tutkisteluja vuoden jokaiselle päivälle". "Pietisten"-lehden lukijakunta ei ollut alussa suuri. Ensimmäisen vuosikerran painos oli ainoastaan 600 kpl. Mutta se kasvoi vuosi vuodelta; jos nyt lasketaan Roseniuksen kirjojen levikkiä, huomataan kuinka tavattoman voimakas ja vuosien kuluessa yhä jatkuva se on ollut, ei ainoastaan Ruotsissa, vaan muuallakin Pohjolassa, Norjassa, Tanskassa niinkuin Suomessakin. Tri Sven Lodinin laskelmien mukaan, kun ottaa huomioon kaikki painokset ja käännökset, se nousee kaikkiaan noin kolmeen miljoonaan. Monet ovat siis ne sielut, jotka ovat saaneet hengellisen opetuksen, nuhteen, ojennuksen ja kasvatuksen sanan Roseniuksen raamatullisista ja luterilaisista kirjoituksista. Suomenkielellä "Elämän leipää" nyt ilmestyy kuudennen kerran kokonaan uudestaan käännettynä ja nykyisen Kirkkoraamattumme mukaisessa asussa. Toisin kuin edellisessä painoksessa on nyt käännetty myös runot sellaisena kuin ne ovat ruotsinkielisessä laitoksessa. Tässä suomentaja on saanut asiantuntijan arvokasta apua, josta tässä lausuttakoon mitä parhain kiitos. "Tutkisteluihin" on myös liitetty sekä asia- että raamatunkohtien hakemisto helpottamaan niiden käyttämistä. Toivon mukaan kirja näin suomenkielisenäkin, yhä uskollisemmin palvelee tarkoitustaan, joka on, Roseniuksen omia vuonna 1842 lausumia sanoja käyttääksemme, Kristuksen kunnia, hänen, joka on rakastanut meitä ja antanut itsensä alttiiksi meidän edestämme, sekä hurskaiden laihduttaminen ja auttaminen".