Edwin Robertson: Dietrich Bonhoeffer. Elämä ja julistus

Karas-Sana OY; 1989; kovakantinen kirja kansipaperilla; 372 sivua
Hyväkuntoinen käytetty kirja
HINTA: 6 euroa + toimituskulut pakettina Suomessa 7 euroa = 13 euroa (HUOMIO: Samaan pakettiin mahtuu halutessa vielä muitakin saman myyjän kohteita yhteisillä toimituskuluilla. Katso esim. uskonto - Haku - Huuto.net tai elämänkerrat - Haku - Huuto.net)
TEE NÄIN: Klikkaa Osta, niin saat huutonetiltä automaattisen viestin, jonka lopusta löydät myyjän sähköpostiosoitteen ja tilinumeron. Maksa kirja/kirjat/lehdet ja toimituskulut, niin myyjä lähettää kohteen kun maksu on tullut perille. Voit myös pyytää myyjältä laskun. (Jos ostat samalla useamman saman myyjän kirja/lehteä, niin älä maksa yksittäisiä kohteita ennen kuin koko paketin sisältö on selvä ja myyjä on ilmoittanut yhteiset toimituskulut)

Dietrich Bonhoeffer (4. helmikuuta 1906 Breslau – 9. huhtikuuta 1945 Flossenbürgin keskitysleiri) oli saksalainen evankelis-luterilainen pappi ja teologi sekä natseja vastustavan Tunnustuskirkon perustajajäsen ja vastarintataistelija.

Bonhoffer oli teologinen uudistaj, joka etsi vastausta kysymykseen, miten Kristuksesta voidaan kertoa nykyiselle uskonnottomalle maalimalle. Hän o li rohkea julistaja, joka korosti kristityn vastuuta maailmasta ja eli itse tnkimättömästi opetuksensa mukaan.

Bonhoeffer suhtautui Saksan kansallissosialistisiin vallanpitäjiin kriittisesti jo alusta alkaen. Pian kansallissosialistisen puolueen valtaannousun jälkeen hän piti avoimesti kriittisen radioesitelmän johtaja-käsitteen muuttumisesta. Vallanpitäjät keskeyttivät radiolähetyksen. Hän myös vastusti juutalaisten huonoa kohtelua jo keväällä 1933. Vuonna 1938 Bonhoeffer solmi sisäministerin erityisavustajana olleen ja sittemmin Saksan tiedustelupalvelun (Abwehr) lakimiehenä vaikuttaneen lankonsa Hans von Dohnanyin kautta ensimmäiset kontaktit Adolf Hitlerin vastaisen salaliiton keskeisiin hahmoihin, joita olivat Dohnanyin ohella Wilhelm Canaris, Hans Oster, Karl Sack ja Ludwig Beck.

Sodan syttymisen jälkeen kansallissosialistiset vallanpitäjät sulkivat Bonhoefferin johtamat pappisseminaarit. Tämän jälkeen Bonhoeffer keskittyi teologiseen tutkimukseen ja kirjallisiin töihin. Elokuussa 1940 Bonhoeffer sai puhekiellon ”koko Valtakunnan alueella”, koska hänen katsottiin syyllistyneen ”kansaa hajottavaan toimintaan”. Maaliskuussa 1941 kielto laajennettiin myös julkaisukielloksi. Samaan aikaan hänen yhteytensä Hitleriä vastustaviin salaliittolaisiin tiivistyivät. Bonhoeffer saattoi käyttää ekumeenisia kontaktejaan yrittääkseen saavuttaa neuvottelukosketuksen liittoutuneiden kanssa.

Bonhoefferin asenne Hitleriin ja tämän hallitukseen tiukkeni sodan aikana. Ennen sotaa hän oli vielä puhunut gandhilaisen, pasifistisen vastarinnan puolesta. Sodan jatkuminen ja raaistuminen sekä yhä radikaalimpia muotoja saava juutalaisten vaino pakottivat Bonhoefferin kuitenkin arvioimaan tilannetta uudelleen. Hän ei enää torjunut aseellista vallankaappausta ja attentaattia Hitleriä vastaan. Bonhoefferin mielestä tyranninmurha oli äärimmäisenä keinona eettisesti oikeutettu, vaikkakaan ei synnitön teko. Kyse oli käsien tahrimisesta, jos vastuunkanto sitä edellytti. Tämän ajatuksensa hän toi esiin esimerkiksi teoksessaan ”Ethik” (”Etiikka”), jonka parissa hän työskenteli syksyllä 1940. Bonhoeffer liittyi yhä tiiviimmin Hitlerin vastaiseen liikkeeseen. Hän oli tietoinen suunnitelmista murhata Hitler, vaikka hän ei aktiivisesti osallistunutkaan attentaattihankkeisiin.

Bonhoeffer kihlautui 17. tammikuuta 1943 Maria von Wedemeyerin (1924–1977) kanssa. 13. ja 21. maaliskuuta Hitlerin vastainen salaliitto yritti Hitlerin murhaamista, mutta yritykset epäonnistuivat. Samana vuonna 5. huhtikuuta Bonhoeffer pidätettiin, koska hänen lankonsa Hans von Dohnanyin kotona tehdyssä kotietsinnässä löydettiin sattumalta asiakirjoja, jotka osoittivat hänen osallisuutensa vastarintaliikkeeseen. Koska Bonhoefferia epäiltiin ensin toiminnasta Wehrmachtia vastaan, hän joutui tutkintavankeuteen armeijan vankilaan Tegeliin. Häntä vastaan nostettiin sotaoikeudessa syyte, mutta vastarintaliikkeeseen osallistuneet korkea-arvoiset upseerit onnistuivat ensi alkuun estämään jutun esittämisen.

Helmikuussa 1945 Bonhoeffer kuljetettiin Buchenwaldin keskitysleiriin Weimarin lähelle. Huhtikuun alussa hänet evakuoitiin lähestyvien neuvostojoukkojen tieltä Flossenbürgin keskitysleirille Baijeriin. Huhtikuun 5. päivänä 1945 Adolf Hitler määräsi, että kaikki vielä elossa olevat heinäkuun 20. päivän salaliiton jäsenet oli teloitettava viipymättä, jotteivät he pelastuisi liittoutuneiden käsiin. Tämän määräyksen mukaisesti SS-oikeus tuomitsi Bonhoefferin yhdessä eräiden muiden syytettyjen kanssa kuolemaan hirttämällä 8. huhtikuuta 1945. Tuomio pantiin täytäntöön aamunkoitteessa 9. huhtikuuta 1945, vain kuukausi ennen Saksan ehdotonta antautumista.

hakusanat: elämänkerrat muistelmat toinen maailmansota natsit Natsi-Saksa keskitysleirit teologia uskonto kristinusko salamurhayritykset Hiteriä vastaan Hitler juutalaisvainot Saksa historia