Dmitri Lihatšov, Nikolai Samveljan MITÄ TULEVA VUOSISATA TUO

Dmitri Lihatšov, Nikolai Samveljan: MITÄ TULEVA VUOSISATA TUO TULLESSAAN. Suomentanut Pekka Forsstedt. 1990 Uutistoimisto Novosti (APN), Moskova; Vuoropuheluja-sarja. 90-sivuinen nidottu kirja, kannen nurkissa ja alareunassa taittumia (ks. kuva), muuten ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Mitä tuleva vuosisata tuo tullessaan (1990; Cto vek grjaduscij nam gotovit) -teoksessa välttämättömyydestä suhtautua vaalien ”homosfääriin”, moraalisuudesta sanan laajassa merkityksessä keskustelevat akateemikko Dmitri Lihatšov ja kirjailija Nikolai Samveljan. Nikolai Samveljan luonnehtii keskusteluja: ”Ja vaikka keskustelu oli ulkoisesti tavallaan yksityisluonteinen, kosketeltiin siinä kysymyksiä, jotka askarruttavat nykyään monia ihmisiä. Esimerkiksi sitä, että ainoastaan uuden ajattelutavan omaksuminen on pelastava tekijä ja pystyy tekemään maailmasta harmonisemman, turvallisemman ja järkevämmän. Ihmiskunnan on korjattava omaa kuvaansa – tämä on yksi keskustelun pääajatuksista. Moraalin on voitettava paljas rationalismi ja käytännöllisyys, jotka eivät aina ole elämää ylläpitäviä, vaan usein jopa tuhoavia tekijöitä. Humanistisesta ajattelutavasta, sellaisesta maailmankatsomuksesta, jonka keskipisteessä on ihminen, hänen hyvinvointinsa ja etunsa, on tultava hallitseva. Mitä tulee tekniikkaan, on sille annettava tiukasti alisteinen, ”palveleva” funktio. Tämä ajatus tuntuu ensi alkuun jyrkältä ja jotenkin ”väärältä”, mutta ainoastaan ensi alkuun. Sillä itse asiassa kaikki on hyvin yksinkertaista: ihminen on kehittänyt tekniikan avukseen eikä lainkaan siksi, että hänestä tulisi sen orja…”

Dmitri Lihatšov (Lihatšov tai Lihatšev, Dmitri Sergejevitš; s. 1906) oli aikamme suurimpia oppineita, historioitsija, filosofi, kirjallisuudentutkija, taideteoreetikko ja Neuvostoliiton tiedeakatemian varsinainen jäsen. Myös ulkomaiset slavistit ovat myöntäneet Dmitri Lihatšovin tieteellisen auktoriteetin.

Nikolai Samveljan (Samveljan, Nikolai Grigorjeviš (1936–1992) oli neuvostokirjailija, prosaisti ja esseisti. Hän on kirjoittanut lukuisia artikkeleita Venäjän kulttuurihistoriasta sekä joukon tutkimuksia puolalais-venäläisistä ja puolalaisranskalaisista kulttuurisuhteista.