Edith Södergran kootut runot & poetiikka analyysi

Vesa Haapala: Kaipaus ja kielto Kaipaus ja kielto – Edith Södergranin Dikter-kokoelman poetiikka

Edith Södergranin esikoiskokoelma Dikter merkitsi modernin lyriikan läpimurtoa suomalaisessa kirjallisuudessa. Vesa Haapala määrittää teoksessaan runoilijan esikoiskokoelman runousoppia, sen puhujaproblematiikkaa ja aatemaailmaa, lajiyhteyksiä ja intertekstuaalisia kytköksiä. Esiin nousee erityisesti modernistinen dityrambi, runoilijan ylistys uudelle yksilölle ja sisaruudelle. Myytit, Raamattu ja Nietzschen filosofia antavat kaikupohjaa Södergranin vapaamittaisille ja -rytmisille säkeille.

511 sivua

Edith Södergran Elämäni, kuolemani ja kohtaloni – kootut runot

Edith Södergranin nimi ja elämä on tullut tutuksi, siksi merkittävä runoilija hän oli. Edithin runoja on käännetty yli 40 kielelle ja hän on eittämättä tunnetuin suomalainen runoilija lyhyestä elämästään huolimatta.

Edith Södergran syntyi varakkaaseen perheeseen 1892 Pietarissa ja kävi siellä myös hienoa saksalaista koulua. Jo tuolloin hän alkoi kirjoittaa runoja saksaksi esikuvina Heinrich Heine ja Johan von Goethe. Edithin isä kuoli 1907 keuhkotautiin ja tyttärellä todettiin sama tauti seuraavana vuonna. Tästä alkoi runoilijan pitkä vuodensairaalakierre mm. Nurmijärven Nummelassa ja Sveitsin Davosissa. Vuonna 1914 Edith kieltäytyi parantolahoidosta ja omistautui runojen kirjoittamiselle. Kuolema tuli 1923, jolloin sairas ja yksinäinen Edith oli vain 31 vuotias.

Traagisesti Edithiä ja hänen äitinsä kosketti vuoden 1917 vallankumous, joka vei perheen kaikki rahat. Vain Raivolan huvila Karjalankannaksella jäi heidän asunnokseen. Siellä elettiin niukasti, jopa suoranaisessa köyhyydessä. Omalta osaltaan Edith luo kuvaa runoilijasta, jonka runot jalostuvat köyhyydessä ja kuoleman varjossa. Näin ehkä olikin.

Edith oli ensimmäisiä modernisteja ja aikaansa paljon edellä. Lyriikan modernismi löi itsensä läpi vasta 1950-luvulla. Runoilijan esikoiskokoelma Dikter (1916) oli ensimmäinen vapaamittainen runokokoelma ja se poikkesi jyrkästi perinteisestä loppusointuisesta runoudesta. Runoja pidettiin vaikeatajuisina ja epäsovinnaisina. Edith sai arvostusta vasta paljon kuolemansa jälkeen.

Hänen runonsa ovat edelleen ajattomia ja puhuttelevia. Niitä lukee mielellään.

Edith Södergran oli runoilijana niin aikaansa edellä, että hänen hienot ja rohkeat säkeensä eivät tavoittaneet lukijoita sen enempää ruotsin kuin suomenkaan kielellä. Vasta myöhemmin on opittu arvostamaan hänen modernistista tyyliään. Nykyisin hän on yksi kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia runoilijoita. Usein hänet mainitaan ensimmäiseksi modernistisen suunnan runoilijaksi Suomessa – ja Ruotsissakin. Hänen runoudessaan on voimakkaita vaikutuksia ranskalaisesta symbolismista, saksalaisesta ekspressionismista sekä venäläisestä futurismista.

Mm. HIM Ville Valo on ottanut paljon vaikutteita ja inspiraatiota Edith Södergranin runoista sanoituksiinsa

Myydään yhdessä – ei erikseen