Edmund Husserl: Kartesiolaisia mietiskelyjä

Johdatus fenomenologiaan.

Nimensä mukaisesti kirja on vuoropuhelua René Descartesin kanssa. Husserl ihailee Descartesin pyrkimystä löytää täysin varma pohja tiedolle ("ajattelen, siis olen"), mutta katsoo, ettei Descartes mennyt tarpeeksi pitkälle. Husserl haluaa tehdä filosofiasta "absoluuttisen tieteen".

Husserl esittelee menetelmän, fenomenologisen reduktion, jossa meidän on "sulkeistettava" (epokhe) kaikki oletuksemme ulkoisen maailman olemassaolosta. Emme kiellä maailmaa, mutta asetamme sen sivuun keskittyäksemme siihen, miten asiat ilmenevät tietoisuudellemme. Jäljelle jää "transsendentaalinen ego" – puhdas tietoisuus.

Kirja syventyy ajatukseen, että tietoisuus on aina tietoisuutta jostakin (intentionaalisuus) Tietoisuus ei ole tyhjä säiliö, vaan se suuntautuu aktiivisesti kohteisiin ja "rakentaa" niiden merkityksiä.

Yksi kirjan kuuluisimmista ja vaikeimmista osuuksista käsittelee sitä, miten voimme tietää muiden ihmisten olemassaolosta (intersubjektiivisuus), jos lähtökohtana on vain oma tietoisuutemme. Husserl selittää, että koemme toiset "toisina egoina", jotka jakavat saman maailman kanssamme

Teos on tiivistelmä Husserlin myöhäisvaiheen transsendentaalisesta fenomenologiasta. Se on toiminut tienä fenomenologiaan monille ranskalaisille ajattelijoille, kuten Sartreille ja Merleau-Pontylle.

Gaudeamus.

Sidottu, kovakantinen, irtokannet.

2021.

228 s.

Ei kynämerkintöjä.