Eila Hiltunen

Eila Hiltunen, tekijöitä Martti Berger ja Rosanna Barbiellini Amidei, kustantaja WSOY, kovakantinen julkaisu, sivuja 74 + kuluneisuutta

Eila Vilhelmina Hiltunen (22. marraskuuta 1922 Sortavala – 10. lokakuuta 2003 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä. Hänet tunnetaan parhaiten Sibelius-monumentista (1967). Hiltusen patsas, joka muistuttaa pienempää versiota Sibelius-monumentista, seisoo YK:n päämajan pihalla New Yorkissa.

Hiltunen syntyi vauraaseen perheeseen vuonna 1922. Hänen isänsä investoi autoihin ja hänen äitinsä tuki vahvasti hänen ainoaa lastaan. Perheen tulevaisuudennäkymät muuttuivat dramaattisesti vuoden 1929 talousromahduksen aikana, ja hänen isänsä alkoi juoda. Hän kuoli vuonna 1941 ja hänen äitinsä kasvatti hänet. Hiltusen taiteelliset tavoitteet vahvistuivat Suomen Taideakatemiassa, jossa hän voitti kuvanveiston palkinnon kahdesti.

Hän meni naimisiin vuonna 1944 ja sai lapsia. Hänellä ja hänen joskus väkivaltaisella aviomiehellään oli vaikea suhde. Hän käytti aina syntymänimeään. Heidän avioliittonsa kesti 50 vuotta Otso Pietisen kuolemaan asti, vaikka he eivät aina olleet yhdessä.

Hiltunen tunnetaan parhaiten vuonna 1967 rakennetusta Sibelius-monumentista. Veistos voitti Sibelius-Seuran järjestämän kilpailun säveltäjän kuoltua vuonna 1957. Se on yksi Helsingin suosituimmista turistinähtävyyksistä. 

Vaikka hänen abstraktia piippuveistostaan pidetään nykyään merkittävänä suomalaisena maamerkkinä, sen vastaanotto oli aluksi kiistanalainen. Vastalause keskittyi abstraktiin suunnitelmaan; Ja vaikka muotoilu näytti tyylitellyiltä urkupilliltä, tiedettiin, että säveltäjä oli luonut vain vähän musiikkia uruille. Kriitikoiden huoleen vastaamiseksi häntä pyydettiin lisäämään Sibeliuksen kasvot pääveistoksen viereen. Hiltusen veistos, joka muistuttaa pienempää Sibelius-monumenttia, seisoo YK:n päämajan pihalla New Yorkissa.

Hiltunelle myönnettiin Suomi-palkinto vuonna 2000. Hänen aviomiehensä Otso Pietinen kuoli vuonna 1993 ja Hiltunen kuoli vuonna 2003. 

Vuonna 2022 Hiltusen teoksista järjestettiin suuri retrospektiivinen näyttely Didrichsenin taidemuseossa Helsingissä hänen syntymänsä 100-vuotisjuhlan kunniaksi.