Eino Kauppala PÄIVÄLLISET HERRA LEOLLE: 7 RULLAA RAKKAUDESTA

Eino Kauppala: PÄIVÄLLISET HERRA LEOLLE: 7 RULLAA RAKKAUDESTA ELÄMÄÄN. 1969 Karisto. 140-sivuinen sidottu kirja, kansipaperi pientä kulumaa ja jotain repeämää lukuun ottamatta ehjä, takana tavaratalon hintatarra (3.00), itse kirja ehjä ja siisti, kannen ja esilehden väliseltä lehdeltä poistettu merkintä, ei (muita) merkintöjä.
 
Päivälliset herra Leolle (1969) kuvaa suomalaisen ympäristönsuojelun alkua ja modernin ekologian syntyyn johtanutta käännekohtaa. Kirjailija on omistanut teoksensa elämän suojelijoille Euroopan luonnonsuojeluvuonna 1970. Romaanin dokumenttiaines on peräisin Japanissa Minamatassa sattuneesta lukuisia ihmisuhreja vaatineesta myrkytyskatastrofista – se olisi saattanut yhtä hyvin olla peräisin Reiniltä, Ravennasta, Kymijoen suusta, jostain tulevaisuuden Sköldvikistä tai melkeinpä mistä hyvänsä teollistuneesta kilpailuyhteiskunnasta; dokumenttipohjaa ovat myös Suomen metyylielohopeakiistaa koskevat viranomaisten kannanotot. Kirjailijana Kauppala on alistanut aineiston romaanimuotoon: tapahtumat sijoittuvat suomalaiseen rannikkokaupunkiin, jossa oli alkanut levitä tuntematon sairaus, joka näyttää kohtaavan ennen kaikkea köyhintä osaa väestöstä, eniten kalastajaperheitä. Romaanin keskeinen henkilö on lääketieteen tohtori, joka on palvellut suurten kemiallisten tehdaslaitosten lääkärinä lähes kuusi vuotta. Lääkärinä hän on yrittänyt palvella ihmisiä parhaansa mukaan ja tutkijana jatkanut tutkimuksiaan Yhtiön hyvässä laboratoriossa. Hänet on erotettu toimestaan. – Miksi, minä kysyin. – Tiedättekö, mitä minulle vastattiin? Olette toiminut Yhtiön ja kaupungin etujen vastaisesti, minulle vastattiin. Sepä kummaa, sanoin: Millä tavalla? Lähes rikollisella tavalla, minulle sanottiin.
 
Eino Kauppalan esikoisromaani on Muukalaispassi (1963). Toinen romaani Pelin henki (1967) kertoo lappalaistytön ja helsinkiläisen pyrkyriliikemiehen rakkaustarinan. Romaanin pohjalta tehtiin televisionäytelmä Mareena (1971). Romaani Päivälliset herra Leolle: 7 rullaa rakkaudesta elämään (1969) oli kirjailijan kannanotto tuolloin ajankohtaiseen ympäristökeskusteluun. Seuraavaa romaania Kerro kerro kärpänen (1968) luonnehdittiin mm.: ”moni-ilmeinen ja harvinaisen kiinnostava teos, jonka ominaispainoa lisää se, että se on luettavissa yhtä hyvin salapoliisiromaanina kuin vaativat taiteelliset mitat täyttävänä kirjanakin" (Suomenmaa). Eino Kauppala on suomentanut Kariston Näkökulma-sarjassa julkaistut Birgitta Stenbergin ajankohtaiskirjat Kenties (1964; Chans) ja Raportti  (Raportti ”pilvestä”) (1970; Rapport) sekä Hans Palmstiernan teoksen Riisto, nälkä, myrkyt (1971; Plundring, svält, förgiftning).