Eric Newby: Viimeinen kilpapurjehdus

Gummerus; 2. tarkistettu laitos; 1986; kovakantinen kirja kansipaperilla; 272 sivua + kuvasivuja
Pientä kulumaa kansipaperin reunoissa, muuten hyväkuntoinen kirja
HINTA: 3 euroa + toimituskulut 6 euroa seurattavana pikkupakettina kotiin postilaatikkoon = 9 euroa (HUOMIO: Esim. 7 euron pakettiin mahtuu myös muita saman myyjän kirjoja. Katso esim. purjelaivat - Haku - Huuto.net tai historia - Haku - Huuto.net tai purjeveneet - Haku - Huuto.net)
TEE NÄIN: Klikkaa Osta, niin saat huutonetiltä automaattisen viestin, jonka lopusta löydät myyjän sähköpostiosoitteen ja tilinumeron. Maksa myytävänä oleva kohde ja toimituskulut tilisiirrolla tai esim. Mobilepayn kautta, niin myyjä lähettää kohteen kun maksu on tullut perille. Voit myös pyytää myyjältä laskun. (Jos ostat samalla useamman saman myyjän kohdetta, niin älä maksa yksittäisiä kohteita ennen kuin koko paketin sisältö on selvä.)
HUOMIO: En vastaa postin silloin tällöin hukkaamista kirjeistä. Aina turvallisempi maksaa toimituksesta hieman enemmän ja ostaa pikkupaketti, johon tulee seurantanumero, varsinkin jos on kysymyksessä arvokkaapi kirja.

Englantilainen toimittaja Eric Newby pestautui ahvenanmaalaisen Gustav Eriksinin omistamaan Moshulu-purjelaivalle ja oli mukana vehnäpurjehduksella Australiasta Eurooppaan 1939. Vanhaan tapaan matka suoritettiin kilpapurjehduksena. Toinen maailmansota keskeytti vehnäpurjehsukest ja Moshulun matka jäi siksi viimeiseksi kilpapurjehdukseksi.

Gustaf Erikson (1872 – 1947) oli ahvenanmaalainen merikapteeni, laivanvarustaja ja merenkulkuneuvos. Erikson kuljetti rahtia purjelaivoilla pidempään kuin useimmat muut varustajat. Tästä syystä Eriksonin laivasto oli purjelaivakauden loppuajan suurin purjelaivasto. Eriksonilla oli kaikkiaan 46 purjelaivaa, joista kuuluisia ovat muun muassa nykyinen museolaiva Pommern, Philadelphiassa nyt ravintolalaivana toimiva isokokoinen Moshulu sekä nopea windjammer Herzogin Cecilie.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen muut ahvenanmaalaiset laivanomistajat vaihtoivat purjealuksensa höyrylaivoihin. Erikson päätteli, että koska suuria, nopeita ja edelleen hyväkuntoisia purjelaivoja sai edullisesti, niitä kannatti hankkia ja hän ostikin kaikki kelvolliset kaupan olevat purjelaivat, jotka pystyi. Koska purjelaivat pystyivät kilpailemaan höyrylaivojen kanssa vain rahdattaessa vehnää Australiasta Eurooppaan, Erikson siirsi isot purjelaivansa vehnäreitille. Australian vehnäreitillä laivat purjehtivat yleensä Hyväntoivonniemen ympäri Intian valtamerelle ja ohittivat paluumatkalla Kap Hornin itäsuuntaan.

Erikson hankki näin itselleen purjelaivaston, joka oli 1920- ja 1930-luvuilla maailman suurin. Käytetyt purjelaivat oli ostettu edullisesti ja hän valvoi itse tarkasti kustannuksia, joten hän pystyi pitämään purjelaivaliiketoiminnan kannattavana pidempään kuin muut. Isojen valtameripurjehtijoiden lisäksi Eriksonilla oli pienempiä laivoja, jotka kuljettivat Itämeren liikenteessä puutavaraa. Vuonna 1935 Eriksonilla oli 15 valtameripurjehtijaa.

hakusanat: merenkulun historia suuret purjelaivat muistelmat elämänkerrat purjehtiminen purjelaiva Moshulu