Kuvaus

Huuto-/ostohinta y h d e s t ä kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Ferenc Herczeg: GYURKOVICSIT. Suomentanut Matti Kivekäs. 1974 Otava, Rakkaat vanhat kirjat. 298-sivuinen sidottu kirja, täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä, ei kansipaperia.

Gyurkovicsit (1974) sisältää Ferenc Herczegin teokset Gyurkovicsin tytöt (1910; A Gyurkovics-leányok 1893) ja Gyurkovicsin pojat (1912; A Gyurkovics-fiúk 1895), joissa kuvataan humoristisesti erään Itävalta-Unkarin aikaisen unkarilaisen aatelisperheen jälkikasvua: tytärten avioitumista ja poikien ammatinvalintaa.

Ferenc Herczeg (1863 Vrsac, Itävalta-Unkari – 1954 Budapest, Unkari) opiskeli ensin oikeustiedettä Budapestin yliopistossa, mutta siirtyi pian kaunokirjalliselle alalle julkaisten romaaneja ja näytelmiä. Hän toimi myös kansanedustajana 1895–1900. Unkarin yläluokkaa kuvannut Herczeg oli omana aikanaan maansa tunnetuimpia kirjailijoita. Hänen tuotannostaan parhaiten tunnettuja ovat Gyurkovics-romaanit, joista A Gyurkovics-leányok (1893; Gyurkovicsin tytöt) ilmestyi Akseli Heikkilän suomennoksena 1910 ja Matti Kivekkään suomennoksena 1912, A Gyurkovics-fiúk (1895; Gyurkovicsin pojat 1912) sekä Gyurka és Sándor (1899; Gyurka ja Sándor) 1912. Myöhemmin nämä romaanit on Suomessa julkaistu myös samoissa kansissa nimellä Gyurkovicsin perhe (1955; suom. Matti Kivekäs). Gyurkovics-romaanit kuuluvat samaan genreen kuin P. G. Wodehousen romaanit.

2. Knut Hamsun: VIKTORIA: KERTOMUS. Suomentanut Lauri Viljanen. 1949 WSOY (kolmas painos). 166-sivuinen sidottu kirja, kannen nurkissa aavistus kulumaa, muuten täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä, ei kansipaperia.

Viktoria: Kertomus (1949; Viktoria: En kærlighedshistorie 1898) on Knut Hamsunin ehkä tunnetuin kirja. Romaani aloitti Norjassa uuden romanttisen kirjallisuuden aikakauden. Viktoria on kertomus kahdesta ihmisestä, joilla ei ole muuta siltaa toistensa luo kuin kaipaus: suuresta rakkaudestaan huolimatta he ovat luodut verisesti loukkaamaan ja nöyryyttämään toisiaan. Neljätoistavuotias myllärin poika Johannes tapaa herraskartanossa asuvan rikkaan miehen tyttären Viktorian, joka on häntä neljä vuotta nuorempi. Romaani seuraa heidän elämäänsä aikuisuuteen asti. Viktoriaan rakastuneen Johanneksen sosiaalinen asema nousee ja hänestä tulee menestyksekäs kirjailija. Viktoria on perheen taloudellisen tilanteen korjaamiseksi luvattu puolisoksi varakkaalle luutnantille.

”Johannes päästi hänen kätensä ja sanoi: – Kas niin, nyt teillä on lämmin.

– Tuhannen kiitosta, niin, nyt minulla on hyvin lämmin… Jumala siunatkoon teitä, sanoi hän. Olen kertonut äidille kaiken, hän on tiennyt sen kaiken aikaa. Mutta rakas, ketä sinä sitten rakastat, lapsi? kysyi hän. Voitko vielä kysyä sitä? vastasin minä. Johannesta minä rakastan, vain häntä minä olen rakastanut koko elämäni, rakastanut, rakastanut… Viktoria teki liikkeen.

– On jo myöhä. Ettekö luule, että teidän puolestanne pelätään kotona? – En, vastasi Viktoria. He tietävät, että teitä minä rakastan. Johannes, olettehan nähnyt sen? Olen ikävöinyt näinä vuosina teitä niin, ettei kukaan, kukaan käsitä sitä. Olen kävellyt täällä tiellä ja ajatellut: nyt pysyttelen mieluummin metsässä hiukan syrjässä tieltä; sillä siellä käveli hänkin mieluummin. Niin teen minäkin. (…)”

Marie Hamsun kertoo muistelmateoksessaan: ”Vieraat – usein ulkomailta, niin kaukomailtakin – joilla oli olevinaan laillista asiaa Nørholmiin, eivät niin vain päässeet puutarhan porttia pitemmälle. (…) Mutta eihän portille voinut ripustaa ilmoitustaulua: Anteeksi, täällä asuu mies, joka antaa anteeksi kaikille, koska ymmärtää kaikkia – mutta hänen hermonsa eivät salli hänen antaa heille kättä! Nyt portit olivat auki vuorokaudet umpeensa, muuta ei voitu tehdä enää. Sillä Nørholm vaikutti magneetin tavoin ohikulkeviin saksalaisiin sotilaisiin. He tulivat enemmän tai vähemmän kuluneine Hamsun-kirjoineen ja halusivat välttämättä saada hänen nimikirjoituksensa niihin. Nuoret pojat vetivät Victorian esille sydämen lähellä olevasta taskusta, heillä oli pyyntö, se oli elintärkeä – Hän tuli harvoin alas lastenkamarista, minun oli aina mentävä ylös ja hankittava nimikirjoitus.” (Marie Hamsun: Kultasateen alla)

Knut Hamsun (1859 – 1952) oli norjalainen kirjailija, joka lukeutuu tunnetuimpiin hahmoihin maansa kirjallisuuden historiassa. Hamsunin läpimurtoteos oli Nälkä (Sult 1890), omaelämäkerrallisia aineksia sisältävä romaani nuoresta kirjailijasta, joka vajoaa hulluuden partaalle köyhyyden ja nälän seurauksena. Muusta tuotannosta tunnetuimpia ovat Mysteerioita (1892), Pan (1894), Viktoria (1898), Syystähden alla, Maankiertäjät, sekä Maan siunaus (Markens Grøde 1917), joista varsinkin viimeisen on sanottu vaikuttaneen lopulta ratkaisevasti Nobel-palkinnon saantiin 1920.