Geneven henki. Kansainliiton historia
Kuvaus
Heikki Mikkeli, Gaudeamus 2023. Kovakantinen, 415 sivua.
Geneven henki kiistää ajatuksen Kansainliitosta epäonnistumisena. 1900-luvun historia ei ollut vain kansallista uhoa ja sodankäyntiä vaan myös kansainvälistä yhteistoimintaa ja globaalin maailman muotoutumista. 1920-luvulta lähtien alettiin vähitellen puhua ”Geneven hengestä”, jolla tarkoitettiin kansainvälisyyttä korostavaa uudenlaista ilmapiiriä.
Vuonna 1919 ihmiskunta oli kokenut historiansa tuhoisimman sodan. Katastrofin toistuminen haluttiin estää perustamalla maailmanlaajuinen järjestö – Kansainliitto – edistämään aseistariisuntaa ja ratkaisemaan valtioiden välisiä konflikteja. Kansainliitto myös vastusti aktiivisesti globaalia rikollisuutta, erityisesti ihmiskauppaa ja huumeiden salakuljettamista. Vaikka järjestö ei onnistunut suurimmassa tavoitteessaan, rauhan säilyttämisessä, se oli tärkeä esikuva sodan raunioista nousseelle Yhdistyneille kansakunnille.
Geneven henki ei yhdy vakiintuneeseen käsitykseen Kansainliitosta suurena epäonnistumisena. 1900-lukua eivät leimanneet vain kansallinen uho ja sodankäynti, vaan silloin luotiin myös kansainvälistä yhteistoimintaa ja edistettiin globaalin maailman muotoutumista. 1920-luvulta lähtien alettiin vähitellen puhua ”Geneven hengestä”, jolla tarkoitettiin tätä uudenlaista ilmapiiriä.
Kansainliiton eli kautta aikojen ensimmäisen maailmanjärjestön toiminnan tunteminen auttaakin luomaan järjestystä sekavalta tuntuvaan nykymaailmaan, jossa kansainvälinen yhteistyö ja rauhanaate ovat entistä tärkeämpiä.
