Gilles Deleuze: Cinema 1 ja 2

Kaksi kirjaa Ranskan johtaviin kuuluvalta filosofilta. The Anthlone Press 1986/1992 (alkuteos 1983) ja 1989 (alkuteos 1985). Kirjat kuin uudet mutta nimmari lyijykynällä.

Ranskalainen filosofi Gilles Deleuze mullisti elokuvatutkimuksen kahdella teoksellaan Cinema 1: The Movement-Image (1983) ja Cinema 2: The Time-Image (1985). Hän ei tulkinnut elokuvaa kielenä tai symboliikkana, vaan itsenäisenä filosofisen ajattelun muotona. Deleuze luokitteli elokuvalliset merkit ja kuvat omaan taksonomiaansa. [1, 2, 3]

Hänen teoriansa jakautuu kahteen pääkategoriaan:

• Liike-kuva (The Movement-Image): Toisen maailmansodan edeltävä elokuva, jossa aika on alisteinen toiminnalle ja liikkeelle (esim. amerikkalainen toimintaelokuva ja Neuvostoliiton montaasielokuva). [1, 2]

• Aika-kuva (The Time-Image): Toisen maailmansodan jälkeinen elokuva, jossa liike rikkoutuu ja aika näyttäytyy puhtaana, ei-lineaarisena kokemuksena (esim. italialainen neorealismi ja ranskalainen uusi aalto). [1, 2]

Deleuze käytti teoksissaan analyyttisina esimerkkeinä lukemattomia elokuvahistorian mestareita, kuten Alfred Hitchcockia, Jean-Luc Godardia, Ingmar Bergmania ja Andrei Tarkovskia.