Harald Birger Olausen: Rovaniemeläistarinoita
Kuvaus
Rovaniemeläistarinoita, eli Erään vakoojan romanttistraaginen seikkailu Rovaniemellä keväällä 2014
Julkaisija: Kulttuuriklubi 2014. Pehmeäkantinen. 431 sivua. Valokuvakuvitus.
"Omistettu rovaniemeläismatkatovereilleni; Abel Uosikkisen rintaperilliselle Jussille, Granden Juicelle, M Roomin Härski Hartikaiselle sekä ”ihanan turmeluksen yö-oppaalle”, Eino Hantulalle, kirjailija Lassi Sinkkosen vuonna 1970 kirjoittaman Valekonsulien vihjaavan varoittavin sanoin:”Pitäkää Suomesta huolta. Rauha rauha he sanovat ja kirjoittavat sopimuksia aloittavat ja lopettavat puheen yhdistyneissä kansakunnissa, vetoavat turvallisuusneuvostoon, käyttävät veto-oikeutta, vakuuttavat: jumala on puolellamme. He nousevat lentokoneisiin, ylittävät valtakunnan rajoja, valtuuksiaan, määrärahojaan ja valheitaan. Mistä he lähtevät siellä puhkeaa sota. Minne he pysähtyvät siellä vallitsee levottomuus. Heidän salkuissaan on suunnitelmia myös huomisen varalle, eilisen varalle, kaiken varalta kaikkiin tilanteisiin. He neuvottelevat asiasta kuin asiasta, rajasta kuin rajasta, rahasta kuin rahasta, valtiosta kuin valtiosta, kansasta kuin kansasta, ihmisestä kuin ihmisestä. He ovat neuvottelun ja kaupan apoteooseja. He väsyvät neuvotteluihin ja neuvottelijat heihin. He vihaavat kompromisseja. He solmivat uudet sopimukset kumoamaan vanhat. He tutkivat vanhoja sotia. He perustavat tutkimuslaitoksia ja uusia aselajeja. He rakentavat sodalle rauhan nimissä. He maksavat enemmän kuolemasta kuin elämästä. He ovat vihkiytyneet asialleen. Huomenna he ovat ehkä täällä.”
Takakannen teksti:
”Vasta nyt täällä ”Pohjolan Roomassa” ymmärrän kunnolla miten raikastavaa lepoa yksinäisyys voi tarjota väsyneelle mielelleni, kun kaupunki on yhtä tyhjä ja raikas kuin sitä ympäröivät erämaat, ja miten unohdin vasta täällä minua aina vaivanneen epämääräisen kaipauksen johonkin, ei mihinkään, ei selitettävään eikä tunnistettavaan, kiikuttaessani Korkalovaaran R-kioskin Santerille viimeisetkin roponi Hemmin heppojen puolesta tai kävellessäni kuutamossa yksin iltaisin Vaaranlammen luontopoluilla, eksymällä koko ajan kauemmaksi kiireisestä pietarilaisesta kaupunkiluonteestani lempirunoilijani Anna Ahmatovan sanojen siivittämänä: ”Poissaolo on parasta unohduslääkettä, mutta parhaiten unohtaa ainiaaksi kun näkee päivittäin.”
Alexander Rovaniemeläinen
Lisähakusana: Rovaniemi
