Harvinainen Gigli-lankasaha (ortopedia) – Eurooppa, n. 1950-

Old Illusions toivottaa sinut tervetulleeksi antiikkiin ja erikoisten esineiden ihmeelliseen maailmaan! Tämän kohteen myyjänä toimii maamme tyylikkäin antiikin ja erikoisten esineiden putiikki Old Illusions, joka on hieman hämyisempi, mystisempi, sekä tunnelmallisempi antiikkiliike. Tarjoamme Sinulle ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä käsiksi ihmeellisten esineiden maailmaan, joten astu rohkeasti putiikkiimme osoitteessa: http://www.oldillusions.fi

Kohde:

Alkuperä: Eurooppa (malli on ollut maailmanlaajuisessa käytössä useilla valmistajilla)
Ajankohta: n. 1950–1960 (malli on pysynyt lähes muuttumattomana 1890-luvun lopulta lähtien)
Keksijä: Leonardo Gigli, Italia
Käyttötarkoitus: Kirurginen luun sahaaminen, erityisesti kallon sahaukset (kraniektomia), amputaatiot ja vaativat ortopediset toimenpiteet
Koko: Vaijerin pituus 50 cm, T-kahvojen leveys n. 8 cm
Materiaali: Kahvat niklattua tai ruostumatonta terästä, sahalanka karkaistua, kierteistä teräsvaijeria
Kunto: Erinomainen, metallipinnat kirkkaat ja puhtaat, sahalanka on ehjä, molemmat irrotettavat T-kahvat tallella.
Muuta: Gigli-saha on italialaisen synnytyslääkäri Leonardo Giglin vuonna 1894 kehittämä innovaatio. Gigli-saha on yksi lääketieteen historian kiehtovimmista instrumenteista, koska se on säilynyt lähes muuttumattomana yli 130 vuotta. Sen syntyhistoria on yllättävä ja jopa hieman synkkä.
Toisin kuin perinteiset jäykät sahat, joustava lankasaha mahdollistaa luun sahaamisen ahtaissa paikoissa ja pehmytkudoksia suojaamalla. Se mullisti erityisesti neurokirurgian, sillä sen avulla voitiin sahata kalloa ”sisäpuolelta ulospäin” aiheuttamatta vaurioita aivokudokselle.

Esine on ikoninen osa kirurgian historiaa ja edustaa aikakautta, jolloin hienomekaniikka ja käsityötaito olivat lääketieteen ytimessä. Gigli-sahoja käytetään edelleen joissakin leikkaustyypeissä niiden toimintavarmuuden ja sähköttömyyden vuoksi. Erittäin upea kohde mihin tahansa kokoelmaan!

Gigli-saha:

Italialainen synnytyslääkäri Leonardo Gigli kehitti nimeään kantavan instrumentin vuonna 1894 alun perin vaikeita synnytyksiä varten, jolloin joustavaa lankaa käytettiin häpyluun katkaisuun synnytyskanavan laajentamiseksi. Vasta muutamaa vuotta myöhemmin instrumentin vallankumouksellisuus ymmärrettiin aivokirurgiassa, sillä sahalangalla voitiin sahata kalloa turvallisesti sisältäpäin ulospäin, mikä suojasi herkkiä aivokudoksia vaurioilta tavalla, johon perinteiset jäykät sahat eivät pystyneet.

Lääketieteen ulkopuolella Giglin sahalla on kiehtova rooli sota-ajalta, jolloin brittiläinen tiedustelupalvelu MI9 hyödynsi sen joustavuutta salakuljettamalla sahoja sotavangeille vaatteiden saumoihin ja kengännauhoihin piilotettuina pakoiluvälineinä teräskaltereiden katkaisuun. Nykyään tämä yli 130 vuotta vanha keksintö on edelleen käytössä, sillä se on sähköttömänä äärimmäisen luotettava, ei tuota luukudosta vahingoittavaa kitkalämpöä ja tarjoaa kirurgille sähkösahaa paremman mekaanisen tunnon.