Kuvaus

Huuto-/ostohinta y h d e s t ä kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Hellevi Salminen: SYYSKUUN HARMAA SADE. Päällys: Markku Reunanen. 1964 Otava (ensimmäinen ja ainoa painos). 160-sivuinen nidottu kirja, sivut avattu ja luettu, ehjä ja siisti, esilehden yläreunassa aikaisemman omistajan nimi ja vuosiluku ’-69’, ei muita merkintöjä.

Syyskuun harmaa sade (1964) on Hellevi Salmisen toinen teos, nuoren aikuisen herkkä ja vetoava kirja nuorille aikuisille. Romaani on kertomus siitä mitä tulee pikkutytön bluesin jälkeen. Ihana, typerä Kai piippuineen ja tweedtakkeineen on auttanut Monikan läpi syksyn reaalikokeesta. Mutta MAMMAn oma Monika-kulta ei tahdo osallistua suvun iloon, vaan vetäytyy huvilalle. Kiltti Kai voi vain poistua: hän lähtee jatkamaan lukujaan. Pikatiellä Monika tapaa varastetusta autosta Louis’n, ihanteen jota hän turhaan etsi Pariisin sateesta. Sankari palaa pimeään ja Monika tajuaa, ettei meren tuolla puolen ole mitään. Kai palaa Monikan luo. ”Hymyilin hänelle ja ravistin päätäni. Ei enää tragediaa eikä epätoivoisia ilmeitä. Siinä jokapäiväisessä elämässä, johon kuuluin, ei ollut asioita, jotka piti ottaa traagisina.”

2. Hellevi Salminen: SANOVAT ALLISONIKSI. Päällys: Maija Karma. 1973 TaskuSet, Otava (viides painos). 120-sivuinen nidottu kirja, lukematon, kansien reunoissa aavistus kulumaa (ks. kuva), ei merkintöjä.

Sanovat Allisoniksi (1972) on Hellevi Salmisen neljäs romaani. Sen päähenkilö Tarja on oppikoulun viidesluokkalainen. Luokkatoverit sanovat Tarjaa Allisoniksi *). Hän on omissa maailmoissaan, vaikka ei sentään kotona auta haaveilla, kun perheessä on villit kaksoset ja äiti epäkäytännöllinen kirjailija. Mutta muitten mielestä Tarja on sinisilmä, lukutoukka – tansseihinkin hänet saa raahata melkein väkisin, vaikka nolostihan niissä tietysti käy. Onneksi, sillä kotimatkalla Tarja kohtaa toisen yksinäisen, kapinahenkisen Penan, joka ravistaa hänet hereille Ruususen unelmista. Ja Tarja rakastuu. Mutta onko hän yhteisistä hetkistä huolimatta vain kuuntelija, jolle Pena jatkuvasti purkaa pahoinvointiaan maailman ongelmien vuoksi? Tarja huomaa, että hänen on selvitettävä suhteensa muihin ihmisiin ja irrottauduttava aikuisten holhouksesta. Hän haluaa olla vapaa, oma itsensä, päättää omista asioistaan – ja haudata Allisonin lopullisesti.

*) "... Etsä tiedä sitä telkkarisarjaa Peyton Placea? Siinä on yks tyttö, sen nimi on Allison... – Ää, emmä katso sitä, Pena sanoi. – Ootsä pahoillas siitä lempinimestä? – En ainakaan mielissäni. – Onks se Allison sitten epämiellyttävä tyyppi, vai? – Emmä tiedä. Se on semmonen kukka sellofaanikääreessä. Se lukee ja kirjoittaa vaan ja on paljon yksikseen. – Aha. Susta on siis kauheeta, että ihmiset pitää sua tyyppinä, joka lukee ja kirjoittaa, niinkö? – Ee... mutten mä tahtois että siitä tehdään pilaa." (s. 28)

Hellevi Salminen (Hellevi Matihalti, o.s. Salminen, (s. 1941 Lapua) on asunut Kauhavalla lapsuudestaan vuoteen 1999, jolloin hän muutti Helsinkiin. Hän on toiminut vapaana kirjailijana, Ortodoksiviestin toimittajana ja Aamun Koitto -lehden vs. päätoimittajana sekä Vaasan läänin lääninkirjailijana 1974–79. Jo ensimmäisissä nuortenromaaneissaan hän kuvaa perinteisellä kerrontatekniikalla nuoria tuoreesti: romaanien Baby (1962), Syyskuun harmaa sade (1964) ja Paperisiili (1967) kehityskertomusten päähenkilöt ovat kapinallisia mutta ujoja ja löytävät taiteesta lohtua murrosiän tunnekuohuihin. Salminen sitoo teoksensa aikaan mm. elokuvien, musiikin ja kirjallisuuden kautta. Useimmissa hänen romaaneistaan tarina on kerrottu minämuodossa. Hän kuvaa sekä tyttöjä että poikia, futiksen pelaajia, rokkibändissä soittajia, teatterikärpäsen puremia ja uskonnollisten ja moraalisten kysymysten kanssa kamppailevia teini-ikäisiä. Salminen on kirjoittanut myös lastenkirjoja; teoksesta Pikku sammakkoprinssi (1996) hän sai Topelius-palkinnon, jonka hän oli aikaisemmin saanut nuortenromaanista Aikalisä (1980). Salminen on saanut myös mm. Valtion nuorisokirjallisuuspalkinnon 1985 ja 1989 ja valtion 5-vuotisen taiteilija-apurahan 1996. Hellevi Salminen on julkaissut nuortenkirjat Baby (1962), Syyskuun harmaa sade (1964), Paperisiili (1967), Sanovat Allisoniksi (1972), Mikä sun on Saila? (1974), Enkelikasvo (1976), Mä en mene kouluun (1977), Äitini La Marguerite (1979), Mökkijuhannus (1980), Aikalisä (1980), Viidestoista yö (1981), Anna ja Saapasjalka (1982), Klarinetinsoittaja putoaa katolta (1983), Sivari (1984), Elämä on ehkä (1986), Kymmenen pistettä neitsyydestä (1987), Jerry (1988), Neljä päivää Napsolahtisen elämästä (1989), Käppyrä (1991), Niin mieletön ikävä (1995) ja Siipiä vaille enkeli (2000), lastenkirjat Pikku sammakkoprinssi (1996), Pekko ja jänis Joplin (1998), Pojat ja pankkiryöstäjä (1999), Naapuriin muuttaa noita (2004), Tinjan keinukesä (2007), Samuel ja Kekkosen puku (2011) ja Kuinka pikku Täplästä tuli iso koira (2012) sekä aikuistenromaanin Aivan tavallinen nainen (1985).