Hieno! Valkeakoski valokuvateos

Uudenveroinen 1993 painettu näköis kirja vuoden 1947 kirjasta.
83 sivua täynnä vanhoja valokuvia
JUKKA Tyrkkö Paikkakuntakirja Valkeakoski Sydän-Hämeen Sampo kirja valokuvakirja

Valkeakoski. Mallasveden ja Vanajaveden reittejä yhdistävästä Valkeakoskesta löydetyt kivikauden esineet kertovat, että jo noina hyvin varhaisina aikoina ihminen oli löytänyt tiensä sisä-Hämeen vesireittien varsille. Kun sitten aikoinaan varsinainen suomalainen asutus samoja reittejä seuraten tunkeutui sisä- maahan, oli luonnollista, että vesistöjen rannat asutettiin ensiksi. Suur-Sääksmäki muodosti tärkeän hämäläisen asutusalueen, joka sulki piiriinsä myöskin Valkeakosken. Karut kosken rannat eivät tosin tarjonneet mahdollisuuksia maanviljelykselle, mutta siitä huolimatta tänne syntyi omalaatuinen yhdyskunta. Jo ylimuistoisista ajoista alkaen Sääksmäen taloilla oli ollut Valkeakoskessa omat myllynsä, joiden ympärille muodostui aito hämäläinen myllykylä myllypirtteineen, mylläreineen ja myllykyörteineen. Parhaana aikoina myllyjä on ollut kolmattakymmentä, joten Valkeakoski itse asiassa on jo hyvin parhuisessa vaiheessa ollut erikoislaatuinen teollisuusyhdyskunta. Tällaisena hämäläisenä myllykylänä Valkeakoski säilyi aina 1800-luvun jälkipuoliskolle asti, jolloin maassamme alkanut teollistumisen aikakansi ulotti vaikutuksensa Valkeakoskelle asti ja loi sille kokonaan uudet kehittymismahdollisuudet. Helsingin Hämeenlinnan radan valmistuminen v. 1863 saattoi Vanajaveden ja Mallasvedenreittien varrella olevat seudut taloudellisessa mielessä kokonaan uitteen asemaan. Ennen kaikkea alkava puutavara- liikenne vaikutti käänteentekevästi seudun taloudelliseen kehitykseen. Vanajavedellä alkanut laivaliikenne ulottui Valkeakoskelle saakka ja jo 1700-luvulla esillä ollut suunnitelma Valkeakosken kanavoimisesta nousi uudestaan esille. Nuo 1700-luvun suurenmoiset haaveel Päijänteen yhdistämisestä Pohjanlahteen kulkukelpoisella vesireitillä eivät tietenkään olleet toteutettavissa, mutta eräiden pienehköjen kanavien rakentamisella saatiin luoduksi kokonaan toisenlaiset mahdollisuudet alkaneelle höyrylaivaliikenteelle kuin muuten olisi ollut asianlaita. Vuosina 1866-69 osittain raskaiden nälkävuosien puristuksessa suoritettiin Valkeakosken kanavarakennustyöt ja siten Mallasveden vesireitit saatiin välittömään yhteyteen ruulatien kanssa. Ei ollut ihme, että valkoisena vaahtoava Valkeakosken vesiputous alkoi kiinnostaa teollisuusyrittäjiä. Tarjosihan Valkeakoski erikoisesti puunjalostusteollisuudelle mitä parhaimmat edellytykset: laajat metsäalueet pitkien vesireittien varsilla, suora laivayhteys rautatielle sekä voimakas koski voimanantajana. Vuonna 1871 alkoivatkin tamperelaiset apteekkari Granberg ja kauppias Willgren rakennuttaa Valkeakosken keskellä olevalle Myllysaarelle puuhiomoa, jonka yhteyteen jo kaksi vuotta myöhemmin rakennettiin paperitehdas. Pari ensimmäistä vuosikymmentä oli uudelle teollisuuslaitokselle täynnä vaikeuksia, mulla 1890-luvulta alkoi voimakas nousukausi, jota jatkui aina maailmansolaan saakka. Kehitys oli todella vallava, kun ajattelee, että yhdyskunnan väkilupun ollessa vielä vuonna 1890 ainoastaan muutama sata henkeä se oli noussut jo kolmeen ja puoleen tuhanteen vuonna 1914. Maail- mansodan jälkeen Venäjän markkinoiden sulkeutuessa tehdas joutui suuriin vaikeuksiin. Omistajien tiheät vaihdokset ja siitä johtunut tehtaan rappeutuminen yhä vain lisäsivät vaikeuksia. Vasta sen jälkeen kuin tehtaan johtoon tuli kenraali R. Walden, alkoi sen piirissä sisäinen rakennus- ja lujittamistyo. Tehtaan yhdistäminen valtakunnan voimaverkostoon ja rautatien rakentaminen Valkeakoskelle vuonna 1938 loivat jälleen kokonaan uudet mahdollisuudel teollisuuden kehitykselle. Ja niinpä sitten paikkakunnan teollisuus onkin viime vuosina huomattavasti laajentunut ja monipuolistunut. Varsinaisen paperitehtaan ja siihen välittömästi liittyneiden laitosten lisäksi on syntynyt samaan konserniin Yhtyneel Paperitehlaat OY kuuluen mm Paperituote Oy:n paperinjalostustehdas, Jylhävaara OY:n konepaja ja Valke OY, joka valmistaa lasia ja liimaa. Kokonaan oman suuren tehdaskompleksinsa muodostaa Valkeakoskelle viimeisinä sotavuosina siirtynyt Säteri OY. joka valmistaa sillaa ja säteriä. Yhdyskunnan alkaessa muodostua tehtaan ympärille ei ollut olemassa mitään suunnitelmaa asutuksen järjestelyä varten, mistä johtui se, että asutus sulloutui tiiviiksi rykelmäksi tehtaan välittömään läheisyyteen. Väestönsä tehdas sai lähinnä Sääksmäen ja muiden naapuripitäjien itsellisväestöstä, joka yksinkertaisesti siirsi mökkinsä Valkeakoskella vuokraamalleen tontille. Vastakohta tyypillisen teollisuusyhdyskunnan ja varsinaisen maaseudun välillä johti siihen, että kysymys Valkeakosken eroamisesta kunnallishallinnollisesti itsenäiseksi yhdyskunnoksi nousi esille jo hyvin varhaisessa vaiheessa, jopa jo 1880-luvulla puhuttiin kauppalaoikeuksien tarpeellisuudesta. Kuitenkin vasta 1910-luvulla asia tuli virallisen pohdinnan alaiseksi. Lokakuun 27 pn? 1922 presidentti vahvisti asetuksen Valkeakosken kauppalan perustamisesta ja vuoden 1923 alusta kauppala aloitti toimintansa. Paikkakunnan teollisuuden heikosta tilasta johtuen ei uusi kauppala kuitenkaan päässyt toteuttamaan niitä monia tehtäviä, joita sillä oli edessään. Kauppalan taloudellinen asema pysyi jatkuvasti heikkona, niin että mihinkään suurempiin uudistuksiin sillä ei ollut mahdollisuuksia. Kauppalan asukaslukukin, joka vuonna 1923 oli 3812 henkeä, laski tasaisesti aina vuoteen 1934 mennessä, jolloin se käsitti vain 3169 henkeä. Toijalan-Valkeakosken rautatien valmistuttua ja paikkakunnan leollisuuden lisääntyessä, on kauppalan väkiluku alkanut voimakkaasti kasvaa, niin kuin seuraavat väestön kasvua osoittavat numerot osoittavat, Vuonna 1938 asukasluku oli 3819 henkeä, vuonna 1942 4367, vuonna 1945 6011 ja vuonna 1947 8311 henkeä. Poikkeuksellisen suuri väestönlisäys on synnyttänyt paikkakunnalla ainutlaatuisen vilkkaan rakennustoiminnan sota-ajan aiheuttamista vaikeuksista huolimatta. Muutaman vuoden kuluessa on rakennettu kokonaisia uusia kauppalanosia. Myöskin kauppalan vanhan keskustan uudelleen järjestely on pantu käyntiin, vaikka sitä vaikeuttaakin suuresti liheissä asumusryhmissä olevien vuokra-aluei- den lunastamista koskevan lain mukainen toimitus, jonka piiriin kuuluu käytännöllisesti katsoen kauppalan keskusta kokonaisuudessaan. Kauppala sai ensimmäisen asemakaavansa tosin jo v. 1925, mutta ennen kuin sitä ehdittiin toteuttaa, on se muulluneiden olosuhteiden vuoksi jouduttu kokonaan uusimaan. Se uusi väestö, joka kauppalaan viime vuosien aikana on siirtynyt ja josta huomattava osa on karjalaisia, on tuonut kauppalan elämään uutta eloa ja väriä. Kuumeista rakennuskautta kokevassa kauppalassa vallitsee vireä henkinen elämä mitä moninaisimpine harrastusmuotoineen. Valkeakoski- Seura toivoo, että tämä kuvateos antaisi kameranäkymin välähdyksen nykyhetken Valkeakoskesta, tärkeässä murroskaudessa elävästä, voimakkaasti eteenpäin pyrkivästä hämäläisestä teollisuuskauppalasta. K. DAHL.