Huippuharvinainen sign. kaukoputki ( E.Davis, Leeds)

Valmistaja: Edward Davis (työskennellyt v. 1833-42)
Valmistusajankohta: 1833-1842
Portaat: 7
Signeeraus: Kyllä
Pituus aukaistuna: n. 39 cm, kasassa n. 10 cm
Optiikka: Ehjä, suurennos n. 10x, objektiivi n. 26mm
Kunto: Hyvä. Ajanmukaista kulumaa /patinaa.
Muuta: Harvinainen ja erittäin tunnetun tekijän valmistama 7-portainen kaukoputki 1800-luvun alkupuolelta. Putki on valmistettu todennäköisesti jollekin kuninkaalliselle / aateliselle, siitä kertoo materiaalien ja käsityön huippulaatu. Kädensija on harvinaista hainnahkaa (shagreen) ja se on säilynyt vajaa 200 vuotta ehjänä. Messinkinen putki on erinomaisessa kunnossa ja siinä on ihastuttava vanhalle messingille tyypillinen patina, eikä siinä ole kolhuja jne. Okulaarissa on kääntyvä pölysuoja.

Kaukoputkien historiaa:

Kaukoputki on optinen laite, jonka tarkoitus on tuottaa silmälle lähikuva kauempana olevasta kohteesta. Kaukoputket jaetaan tehtävänsä perusteella kahteen ryhmään: maa- ja tähtikaukoputkiin.

Kaukoputken keksijäksi väitetään usein Galileo Galileita, mutta näitä laitteita tehtiin jo ennen häntä. Galilei teki ensimmäiset merkittävät havainnot muun muassa Jupiterin kuista. Englantilaisen Leonard Diggesin sanotaan aikalaiskirjeissä keksineen linssikaukoputken 1570, mutta keksintö ei levinnyt laajalle. Vuonna 1608 saman viikon aikana yritti jopa kolme henkilöä patentoida keksimänsä kaukoputken.

Tavallisemmin ensimmäisen kaukoputken valmistajana pidetään hollantilaista silmälasintekijää, joka rakensi ensimmäisen putkensa 1608. Jotkut väittävät täksi kaukoputken keksijäksi Hans Lipperheytä, joka eli noin 1570 – noin 1619 ja levitti kaukoputken ajatuksen julkiseen tietoisuuteen. Muita kaukoputken keksijöiksi sanottuja ovat Jacob Metius Alkmaarin kaupungista ja Zacharias Janssen Middelburgista, ja myös Jacob Adriaanszoon. Lipperhey, Metius ja Janssen kaikki hakivat patenttia kaukoputkilleen samoihin aikoihin parin viikon aikana, mutta Nick Pellingin tutkimusten mukaan kukaan heistä ei ollut sen oikea keksijä. Alkuperäisissä hollantilaisissa kaukoputkissa oli kupera ja kovera linssi. Pellingin mukaan Janssen oli ostanut kaukoputkensa sen keksineeltä espanjalaiselta Jaime Galvanylta. Galilei teki kaukoputkensa vasta maaliskuussa 1609 kuultuaan hollantilaisesta keksinnöstä.

Peiliteleskooppeja kehittivät 1600-luvun alussa englantilainen maanmittari Leonard Digges ja italialainen jesuiitta Niccolo Zucchi 1616. James Gregory rakensi ”gregoriaanisen peilikaukoputken” 1660-luvulla. Isaac Newton rakensi 1666 ensimmäisen peilikaukoputkensa. Cassegrain loi 1670-luvulla oman peiliteleskooppinsa. Voimakkaita teleskooppeja rakensi ensi kertaa Christiaan Huygens 1600-luvun puolivälissä, ja Giovanni Cassini 1670-luvulla sekä James Bradley 1700-luvun alussa. (Lähde: Wikipedia)