SF-klassikko

Isäpappa ja keltanokka on Edvin Laineen ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 1950.

Kaupunkilaiskomediaksi luonnehditussa elokuvassa leskeksi jäänyt perheenisä (Joel Rinne) huolehtii kotiapulaisten avustamana kolmesta lapsestaan (Eila Peitsalo, Lasse Pöysti ja Matti Ranin). Lääkäri (Mirjam Novero) tekeytyy taloudenhoitajaksi. Lapset yrittävät etsiä isälle morsianta toisaalta. Seurauksena on väärinkäsityksiä ja kultakala-aiheeseen perustuvaa huumoria.

Näyttelijät

Joel Rinne … fil.tri Yrjö Tammela

Mirjam Novero … tri Annikki Salmi

Lasse Pöysti … Aimo Tammela

Matti Ranin … Lauri Tammela

Eila Peitsalo … Ulla Tammela

Siiri Angerkoski … Birgit Alanne

Aarne Laine … maisteri Juurinen

Oiva Sala … preparaattori Miettinen

Topo Leistelä … eläintieteen laitoksen johtokunnan puheenjohtaja

Mauri Jaakkola … museoapulainen

Jalmari Rinne … johtokunnan jäseniä

Arvo Lehesmaa … johtokunnan jäseniä

Veikko Linna … johtokunnan jäseniä

Eino Kaipainen … johtokunnan jäseniä

Rakel Laakso … kirjeenvaihtoystävä

Enni Rekola … kotiapulainen

Urho Lahti … johtokunnan jäsen

Irja Viherpuu … Siviä

Olga Tainio …

Matti Lehtelä …

Rauha Puntti …

Esteri Kasurinen …

Vappu Jurkka …

Tiina Rinne …

Rauni Ranta …

Ahti Haljala …

Seppo Wallin …

Tuotanto

Elokuvassa ei ole ulkokuvia, vaan studion lisäksi elokuvaa on kuvattu Helsingin Eläinmuseossa ja samoissa tiloissa toimineessa yliopiston eläintieteen laitoksessa.

Vastaanotto

Elokuvan replikointi sai aikalaiskriitikoilta sekä moitteita että kiitosta sujuvuudesta ja naurattavuudesta.